Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Sisällissota ei ole enää miesten omaisuutta - Hennalan naismurhat ovat tutkimuksen arvoisia

Mielipidekirjoittaja Risto Halsti katsoi asiakseen teilata tutkimukseni Hennalan naismurhat 1918 ja siinä käytetyt lähteet (ESS 17.3.2018). Kritiikkinsä hän on laatinut sellaisen radiohaastattelun perusteella, jossa ei puhuttu tutkimukseni lähteistä. Ilmeisesti tutkimuksen lukeminen kritiikkiä varten oli kirjoittajalle liian haastava tehtävä.

Halstilla ja muilla herroilla on ollut tasan sata vuotta aikaa tutkia Suomen suurinta naismurhaa. He eivät ole ehtineet. On ollut kiire kirjoittaa 270 kirjaa Mannerheimista. Kun lopulta ilmestyy naistutkija, joka pitää näiden naisten kohtaloa ainakin yhden tutkimuksen arvoisena, Halsti katsoo asiakseen nollata sen.

Halstin mukaan parempaa tutkimusta Hennalan naisista ovat tehneet miehet, joista kukaan ei ole tutkinut Hennalan naisvankien kohtaloa. Loogisesti päätellen Halsti siis pitää eniten niistä Hennalan naisvankitutkimuksista, joita ei ole tehty. Tämä onnen aika on valitettavasti ohi.

Sisällissota ja kirjoitettu historia eivät enää ole miesten omaisuutta. Me naiset haluamme tietää myös naisten kohtaloista. Myös 40 vuotta USA:ssa ja Länsi-Euroopassa tehty mikrohistoriallinen muistitietotutkimus on rantautunut Suomeen, ja tähän perinteeseen tutkimukseni liittyy.

Herroilla on ollut tasan sata vuotta aikaa tutkia Suomen suurinta naismurhaa. He eivät ole ehtineet.

Wikipedia lähteenä

Halsti on pöyristynyt erityisesti Lauri Pihkalan esiintymisestä tutkimuksessani. Hän pyrkii osoittamaan Pihkalaa koskevat tutkimustietoni vääriksi Wikipedian avulla. Halstin mukaan Pihkala kävi Lahdessa agitoimassa, kirjoitti propagandalehtisiä ja osallistui taisteluihin.

Jostain syystä Halstin Wikipedia-lähde jättää häveliäästi kertomatta Pihkalan sankaruudesta Harmoisten sairashuoneella, jossa Pihkala kolmen toverinsa kanssa teloitti 20 haavoittunutta punaista ja ne sairaanhoitajat, jotka eivät osanneet ruotsia.

Halsti ja Wikipedia eivät mainitse, että Pihkala hääräsi Lahdessa myös toukokuun alussa. Tieto käy ilmi Vapaussodan arkistossa säilytettävistä Pihkalan sähkösanomista, jotka ilmeisesti ovat Halstin tuomitsemia vääriä lähteitä.

Vaihtoehtoinen näkemys Suomen laista

Varatuomari Halsti kertoo tekstissään, että pitää laillisena aseettomien naisten ja jopa 14-vuotiaiden tyttöjen teloittamista ilman oikeudenkäyntiä Lahden vankileirillä sisällissodan päättymisen jälkeen. Olen opettanut oikeussosiologiaa yliopistossa, mutta en muista tutustuneeni Halstin kuvaamaan oikeuden määritelmään. Ilmeisesti Halsti edustaa vaihtoehtoista näkemystä Suomen laista.

Kaikkein erikoisinta mielipidekirjoituksessa on vaatimus, että Lahtea tutkiessa tulisi sanat ja lähdeaineisto valita tarkasti. Lause kuulostaa uhkaukselta. Vaikka olen syntyperäinen ”Lahen muija”, en tiennyt, että Lahden tutkimukseen on olemassa normaalista tieteenteosta poikkeava sanasto ja lähdeaineisto. Siis Lahtea tutkiessa lähdeaineistona vain Wikipedia – tai Lahdesta ulos?

Marjo Liukkonen

väitöskirjatutkija

Lahti

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi