Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Esteettömyyden tulisi olla ennakoivaa toimintaa

Kun palveluntuottajia kilpailutetaan, voisi heiltä vaatia esteettömyyskartoituksen, josta ilmenee tilojen esteettömyys, ehdottaa kirjoittaja. Kuva: Vesa Tapiola

Etelä-Suomen Sanomissa 11.3. oli kirjoitus palvelutalon asukkaasta, joka ei pystynyt omin voimin poistumaan asunnostaan. Eikö tämä ole jo turvallisuustekijä, että asukas ei pysty käyttämän asuntonsa pelastautumistietä eli ulko-ovea.

Palveluntarjoajan tulisi ilmoittaa, onko heillä tarjota turvallisia ja esteettömiä asuntoja kaikille asiakasryhmille. Kun palveluntuottajia kilpailutetaan, voisi heiltä vaatia esteettömyyskartoituksen, josta ilmenee tilojen esteettömyys.

Näihin ongelmiin on törmännyt useasti. Milloin ovat kynnykset tai askelmat esteenä, oli sitten kyseessä koti tai hoitolaitos. Luulisi, että palvelutalotason laitoksella olisi tarjota asukkaalleen turvallinen ja esteetön asunto. Joitakin palvelutaloja olenkin informoinut esteettömyyskartoituksen yhteydessä, että kannattaisi kiinnittää huomiota asuntojen kynnys- ja oviongelmaan.

Kotihoidossahan tämä on suorastaan tapa, että asukas kotiutetaan ja sitten aletaan miettiä, mitä ja kenelle kuuluu asunnon esteettömyyden ja turvallisuuden parantaminen. Sillä välin, kun mietitään, kenelle tämä kuuluu ja kuka maksaa kustannukset, aikaa kuluu ja asiakas vierailee päivystyksessä hoidattamassa kaatumisista saamiaan vammoja.

Näin saadaan kaksinkertaiset kustannukset, koska turvallisuutta edistävät muutostyöt on tehtävä kuitenkin, jos asukas meinaa kotona asua. Asuntojen muutostöiden ja esteettömyyden tulisi olla ennakoivaa toimintaa, jolla säästetään euroja sairaanhoidossa ja parannetaan asukkaan elämänlaatua.

Vammaispalvelulain uudistuksen myötä entistä useampi vanhus putoaa pois vammaispalvelulain piiristä, koska toimintakyvyn aleneminen katsotaan ikään liittyväksi. Vuoden alusta vammaisten ja vanhusten asuntojen korjausavustuksia on voinut hakea Arasta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus).

Tällä konstilla vammaiset ja vanhukset on saatu itse maksamaan asuntonsa muutostyöt. Aran myöntämä avustus on siinä mielessä haasteellinen, että korvaukset maksetaan kuittia vastaan, jolloin asukas joutuu ensin itse maksamaan muutostyön kustannukset ja voi tuloista ja varallisuudesta riippuen saada enintään 70 prosentin avustuksen muutostyölle.

Tässä on vain se ongelma, että ne, jotka ovat oikeutettuja avustukseen, eivät pysty ensin maksamaan muutostyön kustannuksia. Taas ne, jotka pystyvät maksamaan muutostyön kustannukset, eivät avustusta saa.

Olli Karonen,

esteettömyyskartoittaja

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X