Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Lastentarhanopettajat, olkaa rohkeampia – Vaatikaa pienempiä ryhmäkokoja ja parempaa palkkaa

Haluan korostaa tässä kirjoituksessa sitä, miten mahtavaa työtä lastentarhanopettajat tekevät, ja miten lahjakkaita ja hyvän, nykyisin yliopistotason koulutuksen saaneita ammattilaisia olemme.

Kutsumuksesta ei ole kysymys, vaan halusta tehdä työtä lasten ja perheiden parissa. Tiimityötä parhaimmillaan. Moniko päättäjä tai muiden ammattien työntekijä kestäisi päivääkään päiväkodin arkea ja isoja lapsiryhmiä.

Me vastaamme päiväkodissa kaikesta. Toimenkuvamme sisältää kaikkea. Työtunnit suunnitteluaikoineen eivät riitä. Aika kirjaamiseen ja muuhun sellaiseen on pois lapsilta.

Sihteeri olisi paikallaan niin johtajilla kuin ryhmissäkin! Kiire on jokapäiväinen seuralainen. Päteviä sijaisia ei ole läheskään aina saatavilla. Avustava henkilökunta puuttuu kokonaan. Aikoinaan harjoittelijat ja työllistetyt olivat korvaamattomana apuna.

Olkaa rohkeasti lasten puolella, he eivät itse pysty puolustamaan itseään.

Monet nuoret opettajat suunnittelevat alan vaihtoa heti alkumetreillä. Työ ei vastaakaan sitä, mihin he luulivat korkeasti kouluttautuneensa. Ymmärrän tämän hyvin, kun paluu arkeen tulee antoisan opiskelujakson jälkeen.

Valmistumisen jälkeen kohta 40 vuotta sitten arvostin työtäni lastentarhanopettajana. Työ oli juuri sellaista kuin olin ajatellutkin. Resurssit olivat paremmat. Kului muutama vuosikymmen, ja kaikki alkoi muuttua arjen keskellä. Eikä todellakaan parempaan suuntaan kaikilta osin.

Meitä kentällä työskenteleviä ammattilaisia tästä ei voi syyttää. Yritimme usein kritisoida uutta ”kehitystä”. Meitä harvoin kuunneltiin, kun muutospaine tuli ylhäältä päin. Työhön ja olosuhteisiin liittyvät parannukset ovat tietenkin ok.

Päättäjät ja johtoporras herätkää vihdoinkin! Paras asiantuntemus on kentällä. Mitä OAJ on tehnyt palkkauksen eteen? Miten meitä on puolustettu palkkaneuvotteluissa? Jäsenmaksuja on maksettu kiltisti. Entäpä oma ammattiliittomme?

Nyt eläkeläisenä huomaa tylyn tosiasian. Eläke on tosi pieni ja veroprosentti melkein sama kuin työssä ollessa. Kuulumme siihen kastiin, jota verotetaan kaikkein tylyimmin tässä maassa, niin sanottu enemmistö, keskipalkkaiset. Parempaa ei ole tiedossa, kun sote-soppa kiehuu maakunnissa. Leikkurit iskevät. Maakuntien rahoitus ei tule riittämään.

Kaikesta huolimatta arvostan ammattikuntaamme ja kaikkia kasvatusalan kenttätyötä tekeviä. Koettakaa priorisoida työtänne ja jättäkää turhat koukerot pois. Uskaltakaa olla rohkeampia. Puhukaa myös pienenpien ryhmäkokojen puolesta. Ajakaa inkluusiomallin purkamista Lahden kaupungissa. Miettikää kenelle äänenne annatte.

Te teette lasten päivästä sellaisen, että on mukava olla. Kohtaatte lasten ikävän tunteet, kun vanhemmat ovat töissään. Lapset tarvitsevat leikkikavereita, ulkoilua, lepoa, ravintoa ja turvallista arkea. Lämmintä vuorovaikutusta, aikaa ja syliä.

Isommat lapset kaipaavat myös uusia oppimiskokemuksia ja ongelmanratkaisua ja tunteiden käsittelyä vuorovaikutuksessa. Positiivista kannustusta myös. Jääkö arjen keskellä aikaa kuunnella lasta? He tarvitsevat kiireetöntä ilmapiiriä pitkän hoitopäivän ajan. Te aikuiset luotte kiireen eivät lapset! Olkaa rohkeasti lasten puolella, he eivät itse pysty puolustamaan itseään. Aika paljon vaadittu, eikö?

Puolustakaa myös näkyvämmin ammattikuntaanne ja vaatikaa palkkaus työn vaatimalle tasolle. Vanhemmat olkaa aktiivisia, kyselkää, kritisoikaa ja menkää tutustumiskäynnille päiväkotiin ihan ajan kanssa.

Kaija Mikkonen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X