Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Kolumni: Sunnuntai-ilta on kierto takaisin lähtöruutuun

Käsi ylös, jos kärsit sunnuntaineuroosista! Sunnuntaineuroosi on se kalvava tunne, joka hiipii huusholleihin viikonlopun viime metreillä: huomio alkaa keskittyä nykyhetken sijaan yön takana lymyävään maanantaihin.

Ajatukset kiinnittyvät arjen vaatimuksiin (pitäisikö yrittää tehdä eväät vai hassaanko rahani lounaisiin ja miten organisoidaan menot, koiran ulkoilutus, pilates, pumppi ja synkronoituivatko projektitiimin kalenterit ja…).

Ihmisolennon tunnemaasto voi olla lievästi huolestunut, valmiudessa, harmaaseen taittava. Sunnuntai-ilta on kierto takaisin lähtöruutuun. Sunnuntaineuroosin käsitteen takana on Viktor E. Frankl, merkityksellisyystutkimuksen pioneeri. Frankl ajatteli neuroosin johtuvan merkityksettömyyden tunteesta kiireisen viikon ollessa ohi - tai uuden viikon edessä.

Ei ollut tarkoitus synkistellä. Toisaalta lukijoiden käsiä taitaa olla ylhäällä useampia. Sunnuntaineuroosi on tunnistettava ja totta paitsi inhimillisesti myös tieteellisesti ajatellen. Mitä, jos uuden työviikon kynnyksellä kokeekin tyhjyyttä, sisällöttömyyttä ja merkityksettömyyttä? Tai jos työ täyttää ajatukset niin, että elämä sen ulkopuolella tuntuu tyhjältä?

Yhteys, kohtaaminen ja onnistumisen tunne ovat kortilla ympäristössä, jossa ihmisen tulisi toimia koneen lailla.

Työn merkityksellisyys on tällä hetkellä tutkimusaiheena kuuma kuin suomalainen sauna juhannusiltana. Sitä on jopa hiljan nimitetty ”kaikkein jännittävimmäksi nykytyöelämän ja -tutkimuksen teemaksi”. Sunnuntaineuroosien, aktiivimallien ja jatkuvan tehostamisen leimaamassa työn todellisuudessa ei liene ihmekään.

Ihmisellä on merkityksellisyyteen sisäsyntyinen tarve, ja merkityksellisyyden kokeminen liittyy paitsi motivaatioon myös onnellisuuteen.

Jo Aristoteles käsitti onnen kaksitahdin - onnellisuus on toisaalta nautintoa ja mielihyvää, mutta sellaisenaan riittämätöntä ja kovin katoavaista. Siksi onneen tarvitaan myös eudaimoniaa: hyvän elämän, itsensä toteuttamisen, hyvän tekemisen ja merkityksen tuntua.

Nykytutkimuksessa onnellisuus mielletäänkin mielihyvän ja merkityksen kokemuksiksi, joiden tasapainoisessa dynamiikassa ihminen voi parhaimmillaan kukoistaa.

Sote-alojen ammattilaisten kanssa toteutetussa Sitä saat mitä jaat -hankkeessa tutkailtiin mielihyvän ja merkityksen kokemusten lähteitä työssä. Kävi ilmi, että kokemuksen ytimessä on ihminen.

Mielihyvää koettiin yhteydessä toisiin, ja merkityksellisyyttä onnistumisissa, jonka hoitoalan ammattilaiset mielsivät puolestaan mahdollisuutena aidosti kohdata ja auttaa ihmisiä. Yhteys, kohtaaminen ja onnistumisen tunne ovat kuitenkin kortilla ympäristössä, jossa ihmisen tulisi toimia koneen lailla; tehokkaasti mahdollisimman vähällä energialla.

Lisäksi nykyorganisaatioita tuntuu vaivaavan vielä mekaanista maailmankuvaakin kiperämpi ja monitahoisempi ongelma: vastuun hajaantuminen ja työnkuvien sekä kokonaisuuksien pirstaloituminen.

Työ muuttuu vaikeasti käsitettäväksi säläksi, ja varsinainen perustehtävä ja merkityksen kokemus piiloutuvat sumuun. Työhön käytettävissä oleva aika pilkkoutuu pieneksi silpuksi. Keskittymisen mahdollisuus katoaa.

Vaikka merkityksellisyys on jossain määrin yksilön subjektiivinen kokemus, pyrkimistä siihen ei kuitenkaan tule supistaa yksilön vastuulle. Merkitystä koetaan suuresti suhteessa toisiin.

Merkitys, niin kuin moni muukin inhimillisesti arvokas, vaatii suotuisat kasvuolosuhteet. Ympäristöillä, yhteisöillä, rakenteilla, päätöksenteolla ja johtamisella on olennainen rooli merkityksellisyyden ravitsemisessa.

Kirjoittaja toimii projektitutkijana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Lahdessa

Suvi-Jonna Martikainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi