Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Kolumni: Talouden vahvistuminen ei näy maakunnan kuntien talousarvioissa

Maakunnan kuntien talousarviot ovat valmiit. Vaikka maan talous elpyy ja siinä sivulla kuntien talous, mitään käännettä parempaan Päijät-Hämeessä ei ole nähtävissä.

Taustalla on asukasluvun väheneminen, mikä vähentää kuntien elinvoimaa ja heijastuu talouteen. Asukasluvun vähenemisen vaikutuksia voisi verrata auton moottorin kuutiotilavuuden pienenemiseen.

Verotulojen kasvu on melkein pysähtynyt, muutamassa kunnassa verotulot ovat jopa vähentyneet. Myös valtionosuudet vähenevät paria poikkeusta lukuun ottamatta. Tämä heikentää kuntien talouslukuja.

Veroprosenttiaan joutuivat korottamaan Lahti ja Iitti. Naapurikunnilla ovat veroprosentit Lahtea alemmat. Vili Uuskallio kirjoitti: ”Lahtelaisittain on sietämätöntä, että maakunnan taantuvat reuna-alueet pääsevät elvistelemään alemmilla veroilla” (ESS 11.11.).

Asikkalassa ja Hollolassa intoiltiin jopa veroprosentin alentamisella, mihin niillä ei ollut minkäänlaisia perusteita.
Lue myös: Kommentti: Kyllä lahtelainen saa taas hävetä
 

Asikkalassa ja Hollolassa intoiltiin jopa veroprosentin alentamisella, mihin niillä ei ollut minkäänlaisia perusteita. Kannattaa lukea Juha Tapiolan ansiokas analyysi Asikkalan talouden tilasta (ESS 23.11.2017).

Lue myös: Lukijalta: Asikkalan Vesi ja Sataman yhtiöittäminen on kunnan suurin silmänkääntötemppu
 

Viimeisin tulotilasto osoitti, niiden naapurikuntien asukkaiden tulotkin ovat lahtelaisia suuremmat (Hollola, Asikkala, Kärkölä, Orimattila ja Iitti). (ESS 31.12.). Vuoden 2018 talousarvioissa maakunnan kuntien tulokset ovat plussalla Hartolaa ja Kärkölää lukuun ottamatta. Lahti pääsee plussalle veroprosentin korotuksen avulla.

Talousarvioiden mukaan Päijät-Hämeen kuntien velka kasvaa Hartolaa, Hollolaa, Padasjokea ja mahdollisesti Sysmää lukuun ottamatta. Velkojen vertailussa on tosin oltava varovainen, koska organisaatiot muuttuvat ja omaisuutta pyritään siirtämään taskusta toiseen tai myymällä ulkopuolisillekin.

Lahdessa oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä velkaa 207 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 sitä on 291 miljoonaa euroa eli 2 418 euroa asukasta kohti. Kahden vuoden kasvu on reilun neljän veroprosentin tuotto. Maakunnassa asukaskohtaista velkaa Lahtea enemmän on Hartolassa, Heinolassa ja Padasjoella.

Maakunnan kunnista suurimmat ongelmat ovat Hartolalla ja Kärkölällä. Itä-Hämeen pääkirjoituksessa (1.12.2017) todettiin Hartolan hoitaneen viime vuosina talouttaan hyvin. Taseeseen kertynyt alijäämä on kääntynyt ylijäämäksi ja kunta on pystynyt toteuttamaan investointinsa.

Ei alijäämä kääntynyt ylijäämäksi kunnan säästäväisen toiminnan ansiosta, vaan Hartolassa tehtiin ”kultainen kirjaus” ja 5 343 euron asukaskohtainen alijäämä muuttui 45 euron ylijäämäksi asukasta kohti. Alijäämä johtui poistoerojen kirjaamistavasta, mitä muutettiin.

Sysmä on edelleen maakunnaan veroparatiisi ja vähävelkaisin kunta. Voi olla, ettei kunta tarvitse velkaa lainkaan uuden terveysaseman rakentamiseen, vaikka kunta joutui rakentamaan sen omaan taseeseensa eikä voinut toteuttaa sitä elinkaarimallilla. Tähän syynä oli aikapula ja hallituksen asettama rakennuskustannusten katto sekä elinkaarimallin kustannusten laskentatapa.

Oman valuutan käyttöön ottaneessa Sysmässä voidaan vähän rehvastellakin, koska oma valuutta Sysmä on vahvempi kuin euro (ESS 6.1.2018). Oma raha on oiva keinoa markkinoida kuntaa, ei se ole mikään superidea (IH 28.22.2017).

Lue myös: Sysmä-raha on vahvempi kuin euro
 

Aikanaan rakennettiin Lahti-keskeistä suurkuntaa. Naapurit pelkäsivät vallan keskittyvän Lahteen. Maakuntavaalien jälkeen valta maakunnassa siirtyy lahtelaispolitiikoille, joilla tulee olemaan enemmistö maakuntavaltuustossa.

Lahden talousluvut osoittavat, että lahtelaisessa päätöksenteossa ei asu suuri viisaus. Maakunnassa saattaa olla pientä pelkoa siitä, miten meille käy lahtelaisella päätöksentekotavalla.

Kirjoittaja on lahtelainen dosentti.

Heikki Helin
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X