Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Suomesta puuttuu lapsistrategia - Ruotsissa sellainen jo on

Kirjoittajien mukaan varhaiskasvatusta koskeva päätöksenteko on ollut lyhytjänteistä Suomessa.

Lapsi- ja perhepolitiikka on ollut viime vuosina poukkoilevaa. Tehdyt päätökset ovat olleet huonosti toisiinsa sopivia ja ristiriitaisia. Kokonaisnäkemys on puuttunut.

Tästä esimerkkinä on varhaiskasvatusta koskeva päätöksenteko, joka on ollut lyhytjänteistä. Tehdyt parannukset on vesitetty leikkauksilla, kuten ryhmäkokojen suurentamisella ja varhaiskasvatusoikeuden rajaamisella.

Lapsi- ja perhepolitiikassa on kysymys poliittisen päätöksenteon lisäksi perus- ja ihmisoikeuksien toimeenpanosta. Lapsilla ja nuorilla korostuu taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien merkitys.

Perheen ja vanhemmuuden tuki, oikeus koulutukseen ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, syrjimättömyys, lapsen oikeus kehittymiseen ja erityiseen suojeluun, oikeus tulla kuulluksi ja lapsen edun ensisijaisuus ovat lapselle ja nuorelle tärkeitä perus- ja ihmisoikeuksia.

Strategia olisi ihmisoikeus- ja perusoikeusperustainen ja hyväksyttäisiin valtioneuvostossa esimerkiksi neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan 1991 ja se on osa oikeusjärjestystämme. Sopimuksessa turvatut oikeudet eivät toteudu itsestään. Niitä on toteutettava aktiivisesti kaikissa lasten ja nuorten kasvuympäristöissä ja heihin vaikuttavassa päätöksenteossa.

Myös uudet lasten hyvinvointiin liittyvät haasteet tulee ennakoida ja tunnistaa ja niihin tulee reagoida. Esimerkiksi digitalisaatio tuo uusia haasteita lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Erityisesti tarvitaan toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Suomessa noin kymmenen prosenttia lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella.

Kouluterveyskyselyn mukaan syrjivää kiusaamista kokee yli 40 prosenttia niistä nuorista, jotka on sijoitettu kodin ulkopuolelle, joilla on toimintarajoitteita tai jotka ovat syntyneet ulkomailla.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea lapsipolitiikan koordinaation hajanaisuudesta ja lapsistrategian puuttumisesta. Se on kehottanut kaikkia sopimusvaltioita laatimaan lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan kansallisen strategian. Suomesta tällainen strategia toistaiseksi puuttuu toisin kuin Ruotsista.

Suomeen olisikin laadittava kansallinen lapsistrategia. Sen laadintaan tarvitaan laajasti yhteiskunnan eri toimijoiden, kuten valtion, kuntien ja tulevien maakuntien sekä kansalaisyhteiskunnan yhteistä työtä. Strategia olisi ihmisoikeus- ja perusoikeusperustainen ja hyväksyttäisiin valtioneuvostossa esimerkiksi neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Strategiaan kirjattaisiin julkisen vallan keskeiset toimet lapsen oikeuksien sopimuksen sekä muiden lasten ja nuorten oikeuksien kannalta keskeisten ihmisoikeussopimusten ja perusoikeuksien täytäntöönpanossa.

Jotta strategia kattaisi lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaiheen tärkeät kehitysympäristöt, kuten toisen asteen koulutuksen, strategian olisi tärkeä ulottua myös nuoriin aikuisiin, esimerkiksi alle 21-vuotiaisiin.

Esa Iivonen

johtava asiantuntija

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija

Lastensuojelun Keskusliitto

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi