Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Kolumni: Kaupunkipuiston hehtaarista 200 000 euron hyöty

Kaupungistuminen on maailmanlaatuinen megatrendi. Suomenkin asukkaista runsaat kaksi kolmannesta asuu kaupunkialueilla ja taajamissa, ja kaupunkilaisten osuuden ennustetaan entisestään kasvavan. Kaupungistumiseen liittyy kosolti ongelmia, jotka vaikuttavat paitsi ihmisen myös alueen kasvillisuuden ja eläimistön menestymiseen ja hyvinvointiin.

Ihmisasutuksen ameebamaisesti levittyvä kasvu kaupunkien reuna-alueille lienee tunnetuin esimerkki kaupungistumisen luonnolle aiheuttamista haasteista. Tällainen kasvu on usein hallitsematonta ja vie tilaa paitsi tuottavilta maanviljelyalueilta myös luonnontilaisilta suojelu- ja virkistysalueilta.

Myös kaupunkien ydinalueilla tapahtuu. Kaupunkirakenteen tiivistämisen nähdään vähentävän työpaikkamatkailua ja siten leikkaavan liikenteen aiheuttamia hiilidioksidi- ja muita saastepäästöjä.

Tiivistämisideologiaan liittyvät maankäyttöpaineet kohdistuvat usein kaupunkien viheralueisiin. Syynä on pitkälti, että puistot ja muut vehreät virkistysalueet nähdään maa-alueina, joille rahallisen arvon määrittäminen on haasteellista. Kauneudelle on hankala laskea hintaa.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että maankäyttöuhan alla olevat kaupunkiviheralueet, niiden kasvillisuus ja elävä maaperä, ovat vastuussa samoista tärkeistä ekologisista toiminnoista kuin luonnonalueet. Näitä viheralueiden kaupunkilaisille ilmaiseksi tekemiä, elämää ylläpitäviä toimintoja kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.

Olemme Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella, Lahden kampuksella selvittäneet näitä ”viherpalveluita”, kuten viheralueiden vaikutuksia ilmansaastepitoisuuksiin ja hulevesien määrään ja laatuun.

Lisäksi tutkimme eri-ikäisten, eri kasvityyppejä (havu- ja lehtipuut, nurmi) kasvavien kaupunkipuistojen vaikutuksia saastukkeiden detoxifikaatioon eli myrkyttömäksi tekemiseen, sekä puistomaaperän kykyyn varastoida ilmakehän hiiltä ja ravinteita.

Lahden keskusta-alueen tiivis rakentaminen jo ennestään niukasti viheralueita sisältävälle maapohjalle aiheuttaa omat ongelmansa.

Miten kaupunkiviheralueet vastaavat niille asetettuihin haasteisiin? Tutkimuksemme tulokset osoittavat kaupunkipuistojen tärkeän roolin kaupungin keuhkoina, eritoten niiden maksana ja munuaisina. Ilman viheralueiden sadevettä läpäisevää ja vettä sitovaa maaperää hulevedet muodostavat kaupunkitulvia, joista aiheutuvat kustannukset voivat kohota merkittäviksi.

Myös hulevesien laatu on suoraan kytköksissä kaupunkivihreän määrään: kun maapinta-alasta noin neljännes on viheralueita, hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuvien ravinteiden ja raskasmetallien määrä on merkittävästi vähäisempi kuin tiiviisti rakennetuilla alueilla.

Näille palveluille voidaan antaa myös hintalappu. Olemme arvioineet hehtaarin laajuisen, lahtelaisen kaupunkipuiston arvoksi runsaat 200 000 euroa! Tähän hintaan sisältyvät ainoastaan hulevedet, eivät muut tutkimamme puistojen ekosysteemipalvelut, kuten katupölyn merkittävä vähentäminen, hiilen sitominen ilmasta maaperään, ravinnevalumien esto pinta- ja pohjavesiin eivätkä viheralueiden kauneusarvot.

Tutkittu tieto tukee kaupunkien viheralueiden säilyttämistä. Välittyykö viesti kaupunkisuunnittelusta vastaaville päätöksentekijöille? Lahden kaupungin osalta tilanne näyttää valoisalta. Hennalaan rakennettavan uuden asuntoalueen suunnittelussa otetaan huomioon paitsi alueen luontoarvot, myös sovelletaan uutta tietoa esimerkiksi hulevesien hallinnassa.

Lahden keskusta-alueen tiivis rakentaminen jo ennestään niukasti viheralueita sisältävälle maapohjalle aiheuttaa omat ongelmansa. Sosio-ekologisesti kestävän kaupunkimiljöön rakentaminen ja säilyttäminen keskusta-alueilla onkin erityisen haasteellista. Tässäkin asiassa tieteen tarjoamia ratkaisuja kannattaa kuunnella.

Kirjoittaja on kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Helsingin yliopiston Lahden kampuksen ympäristötieteiden laitoksella.

Heikki Setälä
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi