Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Kolumni

Jukka Tarkka: Venäjän asianmukaisista vastatoimista -"Taivas ei ole kertaakaan romahtanut, kun joku on liittynyt Natoon"

Kuva: Vesa Tapiola

Suomalaisen sielun Nato-sykkyrä käpertyi entistä ruttuisemmaksi, kun Venäjän uusi suurlähettiläs sanoi saman kuin hänen kollegansa aina ennenkin. Jos Suomi liittyisi lännen puolustusliittoon, Venäjä joutuisi ”ryhtymään asianmukaisiin vastatoimiin”. Kukaan ei kai sentään odottanut hänen sanovan: ”Ei se mitään, aina silloin tällöin käy niin, että joku liittyy Natoon.”

Kymmenkunta Neuvostoliittoon tai Varsovan liittoon kuulunutta valtiota hakeutui Naton jäseneksi vuosina 1999-2004. Jokaisen liittymisen jälkeen Venäjä ryhtyi vastatoimiin. Se uudisti joukkojensa ryhmitystä, vahvisti asejärjestelmiään ja järjesti sotaharjoituksia, kuten se muutenkin on jatkuvasti tehnyt. Taivas ei ole kertaakaan romahtanut siitä, että joku on liittynyt Natoon.

Yleisesti ottaen Venäjän diplomaattinen ärhentely on ollut räikeäpää Naton laajennusta valmisteltaessa kuin sen toteutumisen jälkeen. Venäjän vastustaman asian tapahduttua sen ei ole järkevää muistuttaa epäonnistumisestaan.

Presidentti Vladimir Putin trollasi Kultarannassa 2016 suomalaisia omaperäisemmin kuin hänen Helsingin-suurlähettiläänsä tänä syksynä. Hän kommentoi Nato-tilannetta sanailemalla, miten rajan takana ovat nyt ”Suomen sotilaat, rauhanomaiset sotavoimat”, ja että Nato-Suomessa sen alueella olisivat ”Naton sotilaat”.

Putin sivuutti muikeasti sen, mitä varten Suomen rauhanomaiset sotavoimat ovat olemassa.

Putin sivuutti muikeasti sen, mitä varten Suomen rauhanomaiset sotavoimat ovat olemassa. Jos joku yrittää tulla kutsumatta Suomeen, näiden joukkojen rauhanomaisuus muuttuu aseelliseksi maanpuolustukseksi, olisipa tulija kuka hyvänsä.

Asetelma olisi täsmälleen sama myös silloin, jos Suomi olisi Naton jäsen ja sen alueella olisi puolustusliiton jäsenvaltioiden joukkoja. Ne olisivat täällä Naton perussopimuksen mukaisesti Suomen pyynnöstä tukemassa liittokumppaninsa puolustusta. Niistä voisi olla haittaa Venäjälle vain, jos se alkaisi toimia Suomea puolustavia yhtymiä vastaan.

Kun Baltian maat liittyivät Natoon 2004, ne vaativat melkein riitaa haastaen liittokuntaa kehittämän alueellisen puolustusjärjestelmän näiden maiden koskemattomuuden varmistamiseksi. Ne joutuivat odottamaan kymmenkunta vuotta. Nato kieltäytyi liikahduksesta, jonka Venäjä olisi tulkinnut hyökkääväksi.

Venäjä on neljännesvuosisadan aikana asevoimaa käyttäen tai sillä uhaten kaapannut neljältä rajanaapuriltaan seitsemän aluetta. Vasta Krimin ryöstö ja Ukrainan sisällissota havahduttivat lännen 2014.

Koska Venäjä näytti pysyvästi ottaneen hyökkäävän asenteen, Nato laittautui toimintavalmiuteen Baltian alueella voidakseen Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti puolustaa jäsenvaltioidensa koskemattomuutta, sillä tämä on sen tärkein tehtävä.

Naton perussopimus, strategia-asiakirjat, sotilaallisen voiman rakenne, päätöksentekokulttuuri, jäsenkunnan asenteet ja historia osoittavat, että se ei pysty hyökkäämään mihinkään. Venäjän poliittiset ja sotilasjohtajat tietävät tämän täsmälleen yhtä hyvin kuin heidän läntiset kollegansa.

Lausuntoja antavien venäläisjohtajien kannattaa silti näytellä tietämätöntä kaikkien asiantuntijoiden tietämistä asioista. Venäjällä on kokemusta siitä, miten huonosti länsimaiden puoluepamput tuntevat kansainvälisen elämän perusteita ja voimapolitiikan historiaa. Sellaisia amatöörejä on helppo höynäyttää ja samalla ohjata lännen yleisen mielipiteen perussuuntaa Venäjän eduksi Natoa vastaan.

Venäjän sotilaspolitiikan taustalla olevien piilotavoitteiden saavuttaminen vaikeutuisi, jos Suomi liittyisi lännen puolustusliittoon. Vastustamalla Suomen liittoutumista Venäjä osoittaa, että Nato-jäsenyys olisi Suomen keskeisten turvallisuusetujen mukaista.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka toimii vapaana tutkijana ja kolumnistina.

Jukka Tarkka
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi