Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Työtöntä kohdellaan ankarammin kuin pikkurikoksia tehtailevaa taparikollista

Kuva: Ami Salonen
Sanna Airaksinen ( ESS 30.8.) kirjoitti kuntouttavan työtoiminnan merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Airaksisen kirjoitus on hyvä esimerkki siitä, kuinka julkisessa keskustelussa usein korostetaan kuntouttavan työtoiminnan positiivisia puolia. Haittapuolista puhutaan vähemmän.

Kuntouttavan työtoiminnan väitetään esimerkiksi jämäköittävän elämänhallintaa tai avaavan polkuja kohti avoimia työmarkkinoita. Käytännön todellisuus voi kuitenkin olla jotain aivan muuta.

Eräs työttömänä jonkin aikaa ollut kaverini aloitti alkuvuodesta kuntouttavan työtoiminnan. Kaverini tapauksessa kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen on elämänhallinnan jämäköitymisen sijasta johtanut alkoholin käytön merkittävään lisääntymiseen sekä vakiintuneen perhe-elämän kriisiytymiseen.

Kaverini tapauksessa kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen on johtanut alkoholin käytön lisääntymiseen sekä perhe-elämän kriisiytymiseen.

Kaverini, joka on kirjoilla Lahden alueella, on käytännössä majaillut viimeiset kaksi vuotta Järvenpäässä tyttöystävänsä luona. Pariskunnan yhteiselämä on viime kevääseen asti ollut tiivistä. Tällä hetkellä kaverini joutuu kuntouttavan työtoiminnan vuoksi olemaan erossa puolisostaan pitkiä aikoja.

Työmarkkinatuki on yksinkertaisesti niin pieni, ettei pendelöinti onnistu. Asiaintilan muutos on koetellut kaverini henkistä hyvinvointia. Päivät työpajalla sujuvat krapulassa ja illat leppoisan olutkolpakon äärellä.

Kaverini esimerkki osoittaa, että nykyisellään kuntouttava työtoiminta ei kykene ottamaan huomioon yksilöllisten tilanteiden moninaisuutta. Tämä on erittäin surullista jo siitä syystä, että kuntouttavassa työtoiminnassa on paljon potentiaalia.

Nykyisellään järjestelmä ei kuitenkaan toimi ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. Aidosti asiakaslähtöisen sosiaalipalvelun sijasta kyse on usein pikemminkin pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvasta institutionaalisesta väkivallasta. Eettisesti hyväksyttävän toiminnan perusvaatimukset eivät täyty.

Ongelman ydin on siinä, että viranomainen voi määrätä henkilön kuntouttavaan työtoimintaan työttömyysetuuden menettämisen uhalla. Tällainen viranomaisen harjoittama mielivalta ei sovi länsimaiseen demokratiaan.

Ihmisen omaa toimijuutta pitäisi kunnioittaa nykyistä enemmän. Jokaisella täysi-ikäisellä tulee olla mahdollisuus kieltäytyä tarpeettomiksi katsomistaan palveluista ilman taloudellisten sanktioiden pelkoa.

Tällä hetkellä työtöntä kohdellaan käytännössä ankarammin kuin pikkurikoksia tehtailevaa taparikollista. Tulisi kuitenkin muistaa, ettei työtön kuitenkaan lähtökohtaisesti ole sen enempää rikollinen kuin syyntakeetonkaan.

Juuso Koponen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X