Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

"Ihmisistä tuli pelkkiä numeroita" - luottamusmies Sari Toivonen seurasi Foxconnin romahdusta aitiopaikalta

Juttu on osa Etelä-Suomen Sanomien Suomi 100 -juhlasarjaa

Eimon aikaan tehtaalla oli hyvä henki. Kun omistaja vaihtui, ilo loppui, muistelee entinen pääluomttamusmies Sari Toivonen. Kuva: Sami Kuusivirta

Kännykänkuoria valmistanut Eimo oli 1990-luvulla hyvä, turvallinen työpaikka.

- Yrityksen omistaja Jalo Paananen arvosti meitä työntekijöitä. Voi sanoa, että silloin työtä tehtiin laulellen ja naurellen, mutta kaikki tehtiin kunnolla. Tuotannossa työskenneltiin viidessä vuorossa, ja vuorojen kesken oli kisailua siitä, kuka tekee eniten. Tehtiin hyvällä fiiliksellä, ei hampaat irvessä.

Näin kuvailee Sari Toivonen, joka aloitti Eimolla vuonna 1997. Silloin tehtaalle koulutettiin paljon uusia ihmisiä kolmen-neljän viikon kursseilla. Aluksi Toivonen meni tarkastamaan linssejä, ja kun linssituotanto siirtyi muualle, hän siirtyi tarkastamaan kännykänkuoria.

Tuotanto kasvoi nopeasti, samoin työntekijämäärä.

Nauru ja hyvä olo loppuivat siihen. Ihmiset olivat kuin zombieita, epätoivoisia. Entinen pääluottamusmies 29Sari Toivonen

- Väkeä tuli ovista ja ikkunoista. Kun menin Lahden tehtaalle töihin, työntekijöitä oli 300-400, ja siitä se väkimäärä vuosi kerrallaan laajentui.

Enimmillään työntekijöitä oli Lahdessa ja Hollolassa 1 500, siinä oli vuokratyöntekijät mukana.

"Laadusta ei enää välitetty"

Vuonna 2003 Sari Toivonen valittiin Eimon, sittemmin Foxconnin, pääluottamusmieheksi.

- Olin paikalla, kun Jalo Paananen möi Eimon. Hän istui minun vieressäni ja sanoi, että kahteen vuoteen ei tapahdu mitään. Hän oli oikeassa: kahden vuoden ja kahden kuukauden päästä alkoi tapahtua.

Hollolan tehtaan lakkauttamisesta ilmoitettiin elokuussa 2005.

Työntekijöiden silmissä muutos tehtaalla alkoi melkein heti omistajanvaihdoksen jälkeen.

"Virolaisia naisia tuotiin linja-autoilla poliisisaattueessa töihin tehtaalle. He nukkuivat patjoilla talon sisällä, ja pitsataksilla riitti töitä", Sari Toivonen muistelee kummallista lakkoaikaa. Kuva: Sami Kuusivirta

Toivosen mielestä näytti siltä, että uusi yrittäjä päästää tahallaan sutta läpi.

- Laadusta ei enää välitetty. Tuotantoa alettiin pienentämään, vaikka Nokialla meni hyvin. Työsopimusten kanssa kikkailtiin, erityisesti määräaikaisuuksia jatkettiin jopa kymmenen kertaa peräkkäin. Välillä työsopimuksista vääntäminen meni ilkeäksi, ja työnantaja ei vastannut yhteydenottoihini ennen kuin uhkasin soittaa Etelä-Suomen Sanomiin.

"Lakon hoitaminen oli täysi farssi"

Foxconn siirtyi Teknologiateollisuus ry:een ja edellytti työntekijöiden seuraavan Kemian liitosta Metallityöväen Liittoon.

Työntekijät eivät halunneet vaihtaa mielestään huonompaan työsopimukseen ja päättivät edelleen pysyä Kemian liitossa. Tästä seurasi pitkä lakko vuonna 2005.

Toivosen mielestä lakon hoitaminen oli täysi farssi.

- Virolaisia naisia tuotiin linja-autoilla poliisisaattueessa töihin tehtaalle. He nukkuivat patjoilla talon sisällä, ja pitsataksilla riitti töitä. Se oli ihan älytöntä.

Toivonen muistaa suomalaisten työntekijöiden saaneen neuvotteluissa ivallista kohtelua osakseen.

- Istuin vieressä, kun valtakunnansovittelija Esa Longalle tuotiin kännykänkuori nähtäväksi ja sanottiin, että näitä me tehdään. Se oli ihan kusetusta. Otin itse siitä kaikki ylimääräiset osat pois ja näytin muovikuorta - vain näitä me oikeasti tehdään.

Ensimmäinen neuvottelu Helsingissä valtakunnnansovittelija Longan huoneessa loppui teknologiateollisuuden pyynnöstä.

Seuraavaan kokoukseen Toivosta ei kutsuttu ja myöhemmin hän kuuli, että Lonka oli siellä sanonut olevansa pakotettu muuttamaan mieltään: kännykänkuorista tuli muoviteollisuuden sijaan metalliteollisuutta.

Osa työntekijöistä siirtyi Metalliliittoon. Siirtymä näkyi suoraan myös Toivosen tilinauhassa: palkka tippui yli 400 eurolla kuukaudessa.

"Nauru ja hyvä olo loppuivat"

Vuonna 2006 kerrottiin, että matkapuhelimien tuotanto loppuu Lahdessa. Kun tuotannon alasajo alkoi, ei Foxconnin johdolla ollut Toivosen mukaan minkäänlaista inhimillisyyttä, eikä halua edes kuunnella.

Yt-neuvottelujen alkamisesta kerrottiin Sari Toivosen talviloman aikaan lapulla kahvihuoneen pöydällä.

- Ihmisiä pantiin ulos 30 vuoden työuran jälkeen ennen eläkkeelle pääsyä. Samoin irtisanottiin yksinhuoltajia tai sellaisia, joiden puoliso oli jäänyt työttömäksi. Mikään neuvottelu ei auttanut.

Toivonen muistaa monet yhteiset itkut.

- Me oltiin numeroita, ei enää ihmisiä.

Ensimmäisten irtisanomisten jälkeen tehtaalla oli hiljaista.

- Nauru ja hyvä olo loppuivat siihen. Ihmiset olivat kuin zombieita, epätoivoisia. Annoin ihmisille oman henkilökohtaisen puhelinnumeroni, että saa soittaa, jos haluaa jutella. Puheluita tuli niin paljon, että piti ruveta laittamaan puhelin yöksi äänettömälle.

Koko työpaikan henki muuttui.

- Aiemmin oli tapana, että eri osastojen väki auttaa toisiaan. Työantaja kielsi käytännön. Ihmiset olivat kireitä ja peloissaan.

Vajaassa kahdessa vuodessa Päijät-Hämeestä katosi noin 1 200 työpaikkaa matkapuhelinten valmistuksesta. Tapahtumista aiheutui Toivosen mukaan paljon inhimillistä kärsimystä, masentuneisuutta, jopa itsemurhia.

Terveisiä entisille työkavereille

Koska Sari Toivonen ei suostunut liittymään Metallityöväen Liittoon, hän ei voinut enää jatkaa luottamusmiehenä. Hän kävi työn ohessa taksinkuljettajakurssia ja lopetti Foxconnilla vuoden 2007 lopulla.

Yrityksessä työntekijämäärä pieneni pienenemistään ennen kuin loppui kokonaan.

- En ole päässyt siitä vieläkään kokonaan yli. Ei moni muukaan. Sen ymmärtää, että jos ei ole töitä, niin on pakko vähentää. Mutta se tapa, miten se tehtiin: lopetettiin yritys tieten tahtoen.

Osa entisistä työkavereista kouluttautui muille aloille, Toivosen mukaan ammattitaito ja hyvä työmoraali siirtyivät mukana.

- Moni kaipaa entisiä aikoja. Työelämän nykymentaliteetti ei ole kaikkialla ole hyvä. Ihmisiä käytetään hyväksi.

Toivonen on itse eläkkeellä, mutta miettii edelleen usein entisiä työkavereitaan.

Näille hän haluaakin lähettää terveisiä:

- Nenä kohti lipputangonnuppia ja eteenpäin!

Leila Mehto
leila.mehto@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X