Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Nokia vaurastutti maakuntaa 1990-luvulla - kännykkäjätti neuvoi Paanasen Jaloa myymään Eimon taiwanilaisille

Juttu on osa Etelä-Suomen Sanomien Suomi 100 -juhlasarjaa.

Kännykänkuoritehdas oli Tuula Riihilahden ja satojen muiden ihmisten työpaikka. Kuoret tarkastettiin ennen lähetystä Nokian kokoonpanotehtaalle. Kuva: kluo Katja Luoma

Nokia vaurastutti Suomea laajalti 1990- ja 2000-luvuilla. Maailman suurin kännykäntekijä toi parhaina vuosinaan viidenneksen Suomen viennistä ja yhtiöverosta.

Lahti ei kuulunut keskeisiin Nokia-kaupunkeihin. Silti kännykkäjätti tuotti merkittävää vaurautta myös Päijät-Hämeeseen - kiitos Eimon.

Harva yritys voi kuvata nykymaailman mahdollisuuksia ja uhkia paremmin kuin Eimo, jonka Unto Eilamo perusti jo vuonna 1957.

Alkujaan pienestä muoviosatehtaasta kehittyi 2000-luvun taitteessa tärkeä pala Nokia-Suomen menestystä - osa huikeaa nousua, mahtavuutta, jota seurasi myös nopea alasajo maailmanmarkkinoiden niin vaatiessa.

Yhtenä päivänä saatettiin tarvita 80 työntekijää lisää.

Lopulta suomalainen kännykkäteollisuus siirtyi ensin Itä-Eurooppaan ja siitä eteenpäin Aasiaan.

Eimon osake-enemmistö siirtyi jo vuonna 1985 teollisuusmies Jalo Paanasen yritysryhmään kuuluvalle Makronille. Tuskin tiedettiin, mitä vuosikymmenen päästä alkaisi tapahtua.

Nokia aloitti 1990-luvun puolimaissa Jorma Ollilan johdolla nousunsa maailman kännykkämarkkinoiden valtiaaksi ja lopulta yli 40 prosentin markkinaosuuteen, jollaiseen aniharva yritys koskaan missään on noussut isolla kulutustavara-alalla.

Iso osa nokialuureista tehtiin silloin Suomessa. Nokia tarvitsi alihankkijoita, joten myös Eimo keskittyi puhelimien muovikuorien valmistamiseen. Niitä tarvittiin miljoonittain.

Tehtaat oli robotisoitu, mutta ihmisiä tarvittiin tuotantolinjojen käyttämiseen, tuotetarkistuksiin ja logistiikkaan. Työpaikkoja oli Lahdessa ja Hollolassa enimmillään yli 1 200.

Alueella on vuosien saatossa toiminut montakin isompaa yritystä kuin Eimo-Foxconn, mutta samanlaista rakettinousua on tuskin koettu.

Vuosituhat vaihtui teknohuumassa, jota myöhemmin myös kuplaksi sanottiin. Eimon huippuaikana liikevaihto moninkertaistui, kuten henkilöstökin.

Yhtiöllä oli vetovoimaa. Toimitusjohtajaksi pestattiin aiemmin Imatran Voimaa johtanut Heikki Marttinen.

Lopulta Eimon osakkeet noteerattiin Helsingin ja New Yorkin pörsseissä. Yritysosto Yhdysvalloista, Triple-S Plastics, oli iso.

"Navetasta Nasdaqiin", otsikoi ESS juttunsa Paanasesta, jonka mittavalla metalliteollisuusmiehen uralla muovi oli yksi merkittävä sivujuonne.

Eimo siirtyi syksyllä 2003 Foxconnin omistukseen. Kännykänkuoritehtailla oli täysi tohina. Kuva: plou

Markkinat muuttuivat

Nokia oli pääasiakas ja Nokia myös löysi Eimolle uuden omistajan.

Vuonna 2002 markkinat muuttuivat. Paananen aavisteli, että Nokia halusi ostaa kännykänkuoria aiempaa suuremmilta toimittajilta, ja niinhän asia olikin.Raimo Seppälän kirjoittamassa kirjassa Jalo Paananen, yrittäjä kerrotaan, kuinka Nokian hankintajohtaja Jean-Francois Baril kysyi vuonna 2002, onko Eimo kaupan. Paananen vastasi myöntävästi.

Barililla oli mielessä ostaja, taiwanilaisen Hon Hain matkapuhelinyhtiö Foxconn, joka rakensi tehdasta Nokian viereen Unkariin.

Nokian kautta asia eteni Hon Hain pääomistajan Terry Goun tietoon. Pian otti yhteyttä Samuel Chin, Goun oikea käsi.

Neuvottelujen aluksi tuli kylmä suihku, kun Chin totesi, ettei Foxconn oikeastaan tarvitse Eimoa. Lopulta pääomistaja Gou katsoi asiaa strategiselta kannalta, ja kauppa syntyi syksyllä 2003. Foxconn maksoi Eimosta 67 miljoonaa euroa, josta pääomistajien (Jalo Paananen lapsineen) osuus oli yhteensä 15,3 miljoona euroa.

Myynti oli monille yllätys, mutta jälkikäteen arvioiden luonnollinen tapahtuma. Kännykänteon valtavirta meni kohisten kohti Aasiaa, joten siellä piti osavalmistajienkin olla.

Kivulias lähtö

Paananen näki, mitä tuleman piti. Tulospaineet 2000-luvun alussa jo kovat. Pääoman tuotto painui vaatimattomaksi, muutamiin prosentteihin.

Suomalaisten Nokia-alihankkijoiden osakkeiden arvot tulisivat seuraavina vuosina laskemaan tilausten vähentyessä. Teollisuusmies hyppäsi junasta yhdennellätoista hetkellä.

Eimon liikevaihto oli vuonna 2002 kasvanut puolella 252 miljoonaan euroon. Se oli paljon siihen aikaan, ja nykyisinkin: viime vuonna vain viisi yritystä maakunnassa ylitti tuon liikevaihdon.

Vaikka Eimo myytiin isoksi yhtiöksi "halvalla", loppusumma oli pääomistajan kannalta muikea: Paanaset saivat Eimon pörssilistauksen yhteydessä 1999 ja sen jälkeen osakemyynneistään yhteensä noin 140 miljoonaa euroa.

Myyntirahoilla on muun muassa kasvatettu Peikkoa kansainväliseksi rakennusten teräsosien toimittajaksi.

Foxconnin alku oli vauhdikas. Lahden ja Hollolan tehtaat pyörivät viikot ympäriinsä suoltaen kuoria Nokian kokoonpanolinjoille.

Yhtenä päivänä saatettiin tarvita 80 työntekijää lisää. Kännykkäbuumi oli myös vuokratyöfirmojen kulta-aikaa. Foxconnin tehtailla Hollolassa ja Lahdessa oli enimmillään talvella 2004-2005 töissä noin 1 500 henkeä - määrä oli lähes nelinkertaistunut vuodesta 1999. Tuollainen työmäärä toi yksistään työpalkkoina Lahden seudulle kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Vähitellen Lahdesta lähdettiin opettamaan työmenetelmiä Unkariin, jonne nousi uusi kuoritehdas, mutta päätepiste oli Aasiassa.

Foxconnin lähtö oli kivulias. Tehtaiden alasajo vei Lahden seudulta kahdessa vaiheessa vuoteen 2006 mennessä yli tuhat työpaikkaa.

PHP:llä iso muutos

Kännykkävallankumous muutti myös yhden Päijät-Hämeen vanhimman yrityksen toimintaan.

Puhe ja tiedonsiirto siirtyivät kiinteästä verkosta mobiileihin päätelaitteisiin.

Noin satavuotias Päijät-Hämeen Puhelin myi liiketoimintansa vuonna 2007 kännykkäoperaattori DNA:lle saaden vastineeksi viidenneksen osuuden tämän osakekannasta.

Myöhemmillä osakekaupoilla PHP hankki lisää DNA:n osakkeita muun muassa Kuopiosta ja Oulusta.

Sijoitusyhtiöksi muuttunut PHP omistaa nykyään suoraan ja välillisesti yhteensä noin 700 miljoonan euron arvosta DNA:n osakkeita. PHP:lla on runsaat 40 000 perusomistajaa, joilla puhelinyhdistyksen peruina on yksi K- ja yksi A-osake. Heidän omistuksensa laskennallinen arvo oli syksyyn mennessä noussut jo 7 000 euroon. Lisäksi 15 viime vuoden osingot ovat olleet yhteensä selvästi yli 1 000 euroa.

Lähteet: Raimo Seppälä: Jalo Paananen, yrittäjä, 2009; ESS arkisto.

Uusia yrityksiä 2000-luvulla

Kilta Henkilöstöpalvelu 2000

Stopteltat 2002

Raute Precision 2004

Sympa 2005

Alfaroc Logistics 2007

Halton Marine 2008

Vierumäki Country Club 2008

Weststar 2008

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X