Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Talous

Metsäyhtiön "nuorennusleikkaus" on pitkä tie - siinä kärsivällisyys palkitaan

Työhyvinvointiohjelmat jäävät yleensä liian lyhyiksi, sanoo Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa tekevä tutkija. Stora Enso Metsän ohjelma alkoi vuonna 2010. Se on "nuorentanut" väkeä yhteensä melkein tuhat vuotta ja kääntänyt sairauspoissaolot laskuun. Ohjelmaan osallistuva Timo Rauhansalo antaa kiitosta, mutta ainakin yksi asia odottaa vielä korjaamista.

Tukit on tarkistusmitattu. Yrittäjäesimies Timo Rauhansalo vaihtaa muutaman sanan korjuukoneen kuljettaja Tauno Peltosen, vas. kanssa. Kuva: Rebecca Lapveteläinen

Vain runsas kymmenesosa yrityksistä Suomessa toteuttaa henkilöstön laajaa terveyttä edistävää ohjelmaa. Osa niistäkin jää ”vajaaksi”

- Ohjelman kesto on normaalisti puolesta vuodesta kahteen vuoteen, ja tässä on ongelma. Positiiviset tulokset näkyvät harvemmin ennen kolmea vuotta, kertoo Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa tekevä Antti Äikäs.

Työhyvinvoinnin tutkija tiedostaa ongelmien syyt: työterveyshuollon aika menee sairauksien hoitamiseen ja yritysjohdolta puuttuu kokemus vaikuttavien ohjelmien suunnittelusta.

Voisi olla toisinkin.

Panostukset ovat merkittäviä, mutta sijoitettu raha ja käytetty aika ovat tulleet takaisin henkilöstön jaksamisena. henkilöstöpäällikkö Kari Airaksinen

On näet tutkittu, että työhyvinvointiohjelma voi parantaa työntekijöiden terveyttä ja samalla säästää organisaation varoja vähempinä sairauspoissaoloina.

Stora Enso Metsä on toteuttanut työhyvinvointiohjelmaa vuodesta 2010 alkaen. Tulokset ovat rohkaisevia.

Henkilöstö on ”nuortunut” ohjelman aikana yhteensä melkein tuhat vuotta. Todellisuudessa kukaan ei nuorru, mutta luvut tästä 550 hengen joukosta kertovat myönteisestä muutoksesta terveyskunnossa.

- Kun aloitimme, kehon ikä -mittaus osoitti iän olevan keskimäärin 2,3 vuotta yli ryhmän keskimääräisen fyysisen iän. Vuoden 2017 mittauksessa kehon ikä ylitti enää keskimäärin 0,77 vuodella fyysisen iän, kertoo Stora Enso Metsän henkilöstöpäällikkö Kari Airaksinen.

Kehon ikä -mittaus tarkastelee muun muassa painon ja lihaskunnon kehittymistä.

Kaksi kolmesta muutti jotain

Numeroita tärkeämpää on ihmisten innostus.

- Keskeinen tulos on se, että ohjelma on saanut ihmiset pitämään huolta itsestään ja kiinnittämään huomiota ravintoon ja liikuntaan pitkäjänteisesti, Airaksinen sanoo.

Enemmän kuin kaksi kolmesta osallistujasta (69 prosenttia) muutti vuoteen 2015 mennessä ruokavaliotaan terveellisemmäksi, lisäsi liikuntaa tai muutti muuten elämäntapojaan.

Useimmat tekivät yhden tai kaksi muutosta.

Poissaolot laskussa

Työnantaja odottaa säästöjä, ja niitä on myös saavutettu. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien aiheuttamat pitkäaikaiset sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuodesta 2013 alkaen. Kokonaisuutena poissaolot ovat olleet ohjelman aikana alhaiset, noin kolme prosenttia.

- Suunta on vähenevä ja toivottavasti trendi jatkuu, mutta en vielä tekisi tästä isoja johtopäätöksiä, Airaksinen huomauttaa.

Lue myös: Hyvinvointitrendi auttaa liikunta-alan yrittäjiä
 

Vertailua vaikeuttaa se, että Stora Enso Metsän palveluksessa ei ole ollut enää vuoden 2014 jälkeen metsureita. Raskas metsurintyö johtaa helposti tuki- ja liikuntaelinvaivoihin.

Väitöstutkimus on kesken. Yritystason säästöt ja saadut hyödyt analysoidaan tarkemmin seuraavissa julkaisuissa, Äikäs toteaa.

Uusi haaste ovat elokuussa käynnistyneet yt-neuvottelut, joiden lopputulos ei ole vielä selvillä.

Pelintekijät apuna

Poikkeuksellisen pitkää ohjelmaa tutkitaan tieteellisesti.

Kansainvälinen tutkimusryhmä julkaisi äskettäin yhdysvaltalaisessa Journal on Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä ensimmäisen artikkelin Äikkään väitöstutkimuksen pohjalta. Tutkimus kohdistui vuosiin 2010-14, jolloin ohjelma tähtäsi ennen muuta henkilöstön terveyskunnon parantamiseen.

Muun muassa elämäntapamuutosohjelman, terveysriskien kartoituksen, sosiaalisen tuen, johdon sitoutuneisuuden, merkityksellisyyden työntekijöille, toteutusvaiheen seurannan ja henkilöstön sitouttamisen sisältävä ohjelma täyttää asiantuntija-arvioiden mukaan laajan terveyttä edistävän ohjelman vaatimukset.

Yksi onnistumisen osatekijä oli räätälöinti. Valittavina oli 27 eri palvelua, esimerkiksi uneen, ravitsemukseen tai henkilökohtaisiin terveysriskeihin liittyen.

- Iso asia on sitoutuminen. Havaitsimme, että ihmiset tarvitsevat paikallista tukea. Usein työhyvinvointiohjelman jalkautus tapahtuu esimiesten voimin tai vain organisaation tietoverkon kautta. Me käytimme tässä noin 30:a ”pelintekijää”, jotka valittiin henkilöstön joukosta, Äikäs kertoo.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on se, että hyvinvointiohjelman monivuotisuutta tulisi ennakoida jo suunnittelussa.

- Yksinkertaistaen voi sanoa, että onnistumiseen tarvitaan neljä asiaa. Tarvitaan työhyvinvointia tukeva yrityskulttuuri, huolella ja riittävän laajaksi suunniteltu ohjelma, kustannustehokas jalkautus henkilöstölle sekä mittarit, joiden avulla ohjata ja suunnata ohjelmaa, Äikäs listaa.

Hyvinvointi on elinkaariasia. Nykyhetki ja työkunto ovat tärkeitä, mutta Airaksisen mielestä arvokasta on sekin, että ihminen pääsee hyvissä voimissa eläkkeelle.

- Olemme tyytyväisiä. Panostukset ovat merkittäviä, mutta sijoitettu raha ja käytetty aika ovat tulleet takaisin henkilöstön jaksamisena.

Näillä näkymin ohjelma jatkuu niin, että ”henkinen puoli on keskeinen, mutta myös fyysisestä kunnosta huolehditaan”.

Moni asia on muuttunut Timo Rauhansalon elämässä

Stora Enso Metsän yrittäjäesimies Timo Rauhansalo kertoo omin sanoin, miltä työhyvinvointiohjelma on tähän asti tuntunut.

Timo Rauhansalo valvoo tukkien laatua pistokokein.
 

Rauhansalo, 35, vastaa muun muassa puutavaran katkonnan ohjauksesta ja tehtaille toimitettavan puutavaran kokonaislaadusta. Hän on tehnyt nykyistä työtään noin kolme vuotta. Hän seuraa päivittäin laatua ja välittää siitä tietoa operaattoreille ja puunkorjuuyrittäjille.

"Olen pitänyt tätä työhyvinvointiohjelmaa erittäin hyvänä. Palveluita eri tarpeisiin on ollut tarjolla pitkin vuotta, ja meitä on kannustettu rennossa ilmapiirissä. Ohjaajat ovat olleet ammattitaitoisia ja helposti lähestyttäviä. Valitettavasti läheskään kaikkiin mielenkiintoisiin valmennuksiin ei ollut mahdollisuutta osallistua.

Työhyvinvointiohjelmassa on paljon hyvää. Olen aina mielelläni osallistunut tyky/tyhy-päiviin ja mahdollisiin kehon ikä -kartoituksiin ja koettanut ottaa niistä kaiken irti.

Tänä keväänä alkoivat Lahden seudulla yleensä maanantaisin töiden jälkeen järjestetyt tutustumiset eri lajeihin (kuntosaliharjoittelu, kickbike, uintikoulu, tennis, golf, polkupyöräergometritesti, melonta, SUP-lautailu, frisbeegolf). Olen ollut näissä aktiivisesti mukana.

Yksittäisiä parhaita asioita mielestäni ovat olleet hiihtokoulu Vuokatissa, vaellusmatka Pallaksella ja Firstbeat-hyvinvointianalyysin toteuttaminen."

Juokseminen alkoi

"Talvella 2012 tein elämäntapamuutoksen, että päätin juosta keväällä ensimmäisen puolimaratonini Helsingissä ja syksyllä kokonaisen maratonin Budapestissa.

Aloin juoksemaan säännöllisemmin pidempiä lenkkejä ja seuraamaan tarkemmin sitä, mitä syön. Silloin luonnollisesti tuli laihduttua jonkin verran, kestävyyskunto koheni, ja olin tyytyväinen saavutukseeni. Sen jälkeen en ole maratoneja juossut ja painonhallinta on vähän repsahtanut, mutta olen kuitenkin juossut joka kevät puolimaratonin ja jatkanut epäsäännöllisen säännöllistä lenkkeilyä ja muuta kuntoilua.

Työhyvinvointiohjelman ansiosta olen saanut pysyvästi parannettua ainakin ruokailutottumuksia; syön enemmän salaatteja ja hedelmiä, syön vähemmän turhia hiilihydraatteja, käytän vähemmän suolaa ja käytän terveellisempiä rasvoja.

Uskon, että ohjelma ja tietenkin viime kädessä omat valinnat ovat parantaneet työssä jaksamista ja terveyttä osaa arvostaa eri tavalla. Kunto on pysynyt pitkällä aikavälillä melko samana, mutta edelleen olen luvannut itselleni, että tiputan painoa jouluun mennessä. Olen aloittanut nyt syksyllä uuden harrastuksen, salibandyn.

Kehittämistä on vielä siinä, että pitäisi nukkua enemmän.

Olen nykyisessä työssäni ulkona vain 10-20 prosenttia työajasta, riippuen ajankohdasta. Joskus voi olla viikkoja, että maastossa puunkorjuutyömailla tai tehtailla tulee käytyä 1-2 päivänä viikossa ja sitten välillä on jaksoja, että olen toimistotöissä koko viikon. Eli olen pääasiassa toimistotyöläinen, varsinkin talvella, ja tämä näkyy siinä, että istun paljon ja en pääse ylläpitämään kuntoa työajalla. Työhyvinvoinnin kannalta olisi hyvä, jos ehtisi olemaan enemmän ulkotöissä, mutta tässä työssä joutuu olemaan sisällä tietokoneen ääressä, että ehtii hoitamaan kaikki tärkeimmät työtehtävät."

Työhyvinvointiohjelma

Pelintekijät apuna

Mukana aluksi 650, loppuvaiheessa 550 henkeä yli sadasta toimipaikasta.

Miesten osuus 80 prosenttia.

Ohjelma alkoi 2010 ja jatkuu yhä. Yrityksen asettama tavoite "ihmiset ja työkalut huippukuntoon".

Vuosina 2010-14 painopisteenä terveyskunto, siitä eteenpäin henkiset voimavarat ja työilmapiiri.

Aluksi laaja terveyskunnon kartoitus ja ohjelman laatiminen. Henkilöstölle kohdennettiin 27 eri palvelua.

"Pelintekijät" eli noin 30 henkeä organisaation sisältä opastamassa, parantamassa viestintää ja keräämässä kokemuksia henkilöstöltä.

Tutkimuksen mukaan 69 prosenttia osallistujista on toteuttanut yhden tai useamman elämäntapamuutoksen, esimerkiksi ravintoon tai liikuntaan liittyvän.

Tutkimusta rahoitti Metsämiesten säätiö.

Tutkimuksen tekijä Antti Äikäs työskentelee hyvinvointiliiketoiminnan johtajana lahtelaisessa 4event-yrityksessä, joka on suunnitellut ja toteuttanut työhyvinvointiohjelman Stora Enso Metsän kanssa.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X