Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Talous

Nyt pinotaan vuotta 2019 - Lahti Energian uuden biovoimalaitoksen polttoaineena on energiapuu

Kahden vuoden kuluttua useimmat lahtelaiset ja hollolalaiset suihkuttelevat vedellä, joka on lämminnyt puulla.

Tapio Viinikan johtama Family Timber Finland kokoaa Hollolan terminaaliin puuta. Kuva: Pirjo Kamppila

Kahden vuoden kuluttua useimmat lahtelaiset ja hollolalaiset suihkuttelevat vedellä, joka on lämminnyt puulla.

Tuolloin käynnistyy Lahti Energia -yhtiön uusi biovoimalaitos, jossa polttoaineena on energiapuu. Suuri osa lämmöstä saadaan edelleen myös energiajätteestä, jota käyttävä voimala käynnistyi vuonna 2012.

Suuri lämpölaitos tarvitsee massiivisen määrän kuivaa puuhaketta, jota sille toimittaa viisi yhtiötä: Vapo, Koskisen, Metsä Group, L&T Biowatti sekä Family Timber Finland.

Viimemainitun omistajia ovat metsänomistajat, joita edustaa kuusi maakunnallista metsänhoitoyhdistystä ja kaksi MTK:n aluejärjestöä.

Family Timber on jo avannut suuren puuterminaalin Hollolan ja Lahden rajalle, vanhan Helsingintien varteen. Alueesta tulee viiden hehtaarin kokoinen.

Lahopuut polttoon

Kentälle on kuljetettu puuta huhtikuusta lähtien. Kuusi-, koivu- ja haapapinot ovat talon korkuisia. Tarkoitus on kuivattaa niitä tulevat vuodet, kertoo Family Timberin toimitusjohtaja Tapio Viinikka.

Osa puista on paksuja runkoja.

- Nämä ovat karsittuja rankoja, hän täsmentää. Tukin paksuiset puutkaan eivät kelpaa sahoille, koska ne ovat ainakin osittain lahoja.

Karsittua rankaa saadaan tulevaisuudessa pääasiassa pieniläpimittaisista nuoren metsän hoitokohteista. Ensiharvennuksista voidaan ottaa vastaan sellupuuta ohuemmatkin puut. Niille riittää vuoden kestävä kuivatus.

Risut kuivuvat metsässä

Kun hakevoimalan käyttöönotto lähenee, tuodaan terminaaliin tehokas haketin, joka silppuaa puut aumaan.

Family Timberin puuvuorissa makaa raha kiinni jopa yli kaksi vuotta. Puun myyjät ovat kuitenkin jo saaneet rahansa. Väliajan rahoituksen järjestyminen on visusti liikesalaisuus.

Maapohja on vuokrattu paikalliselta kuljetusyritykseltä. Osa energiapuusta saadaan kannoista ja risuista. Ne kuitenkin kuivatetaan lähellä korjuupaikkojaan teiden varsilla ja ajetaan sieltä hakkeena Kymijärven voimalan pihaan.

- Ranka kuivaa terminaalissa paremmin kuin pienissä metsävarastoissa, selittää Viinikka.

Lähienergiaa

Uusi voimala on Lahti Energian jättihanke, joka samalla mullistaa koko alueen energiakiertoa. Voimalan käyttämä venäläinen kivihiili vaihtuu paikalliseen puuhun, jolloin rahakin kiertää lähialueella.

Samalla syntyy kymmeniä uusia työpaikkoja. Pelkästään Hollolan terminaalista lähtee aikanaan keskimäärin 10-15 rekallista haketta päivässä.

Viinikka muistuttaa muutoksen vaikutuksesta myös tulevaisuuteen: nuorten metsien harvennusrästejä saadaan kurottua kiinni.

Lisää terminaaleja

Hollolan terminaaliin kootaan puuta keskimäärin 40 kilometrin päästä Päijät- ja Kanta-Hämeestä sekä Uudeltamaalta ja Kymenlaakson suunnalta. Yhtiö etsii paikka myös toiselle terminaalille, joka sijaitsisi Lahden pohjoispuolella.

Lähistöllä toimii myös kilpailevia energianpuun käyttäjiä, kuten Orimattilan Lämpö. Puu pitää saada omaan laariin hinnan avulla. Viinikan mukaan metsänomistajan saama hinta on samaa luokkaa kuitupuun kanssa.

Helsinki mullistuu

Koko Etelä-Suomen metsähoitoa mullistavat Helsingin energiayhtiön tulevat ratkaisut. Pääkaupungissa poltetaan yhä hiiltä ja maakaasua, mutta rakenteilla on Suomen suurin pellettikattila. Se valmistuu ensi vuoden alussa.

Pellettiä on poltettu Helsingissä hiilen seassa vuodesta 2014, mutta uusi voimala kolminkertaistaa käytön.

Suurin osa puupelleteistä on valmistettu Suomessa sahateollisuuden sivutuotteista.

Kymijärvi III

Hiilestä hakkeeseen

Kymijärven voimalaitosalueelle Lahteen valmistuu syksyllä 2019 biopolttoaineella toimiva lämpölaitos. Se korvaa 1970-luvun kivihiililaitoksen.

Kymijärvi III:n polttoaine on pääasiassa metsähake.

Puuhaketta toimittaa viisi yhtiötä: Vapo, Koskisen, Metsä Group, L&T Biowatti sekä Family Timber Finland.

Laitoksen kokonaisinvestointi on 165 miljoonaa euroa.

Se rahoitetaan lainalla, jota saatiin Euroopan investointipankilta EIB:ltä ja Pohjoismaiden investointipankilta NIB:ltä, molemmilta 75 miljoonaa euroa.

Valtio antaa kolme miljoonaa euroa investointitukea

Vuonna 2012 valmistunut Kymijärvi II maksoi 160 miljoonaa euroa. Polttoaine on erikseen kerättyä energiajätettä ja jätepuuta.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X