Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Talous

Muistutus: Mustat joutsenet muuttavat maailmaa myös tulevaisuudessa

Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius patistaa ajattelemaan epämiellyttäviä asioita.

Kuva: Mikko Pitkänen

Mitä, jos Italiaa ja sitä kautta Eurooppaa uhkaava pankkikriisi onkin paljon ennakko-oletuksia pahempi? Ei haluta edes ajatella, mitä sellaisesta seuraa Suomelle, omalle yritykselle, itselle.

Kannattaisi.

- Hyvin epämiellyttävistä ja hyvin epätodennäköisistä mahdollisuuksista pitäisi luoda skenaarioita ennen kuin ne tapahtuvat. Millaisia vaikutuksia esimerkiksi sillä on meille ja mitä vaihtoehtoja meillä on, jos kymmeniä italialaisia pankkeja kaatuu? Näitä tulisi harjoitella etukäteen, tulevaisuudentutkimuksen professori ja Unesco-professori Markku Wilenius korostaa.

Hän muistuttaa, että näyttelijänkin on vuorosanojen lisäksi harjoiteltava, miten toimii lavalla, jos kaikki menee pieleen.

- Tapahtumat eivät välttämättä itsessään ole vaarallisia, mutta se on vaarallista, ettei ole riittävästi ennakoitu, millaisia vaikutuksia niillä voi olla. Sellaisesta voi eskaloitua paha onnettomuus, Wilenius sanoo ja muistuttaa Fukushimasta.

Maanjäristys aiheutti Japanissa ydinonnettomuuden, koska voimalan suunnittelussa ei varauduttu riittävän rajuihin järistyksiin, vaikka vastaavia oli ollut ennenkin.

Erityisesti yritysten hallituksia ja johtoryhmiä Wilenius patistaa pohtimaan toimintamalleja tilanteisiin, joissa jokin epätodennäköinen tapahtuma muuttaa perusrakenteita.

- Varsinkin näissä olosuhteissa, joissa tilanne finanssimarkkinoilla on edelleen kauhean herkkä ja epävarmat ajat jatkuvat hyvinkin pitkään. Yleensä ei pysty reagoimaan nopeasti, jos alkaa toimia puhtaalta pöydältä vasta, kun vahinko on tapahtunut ja shokkitila päällä. Plakkarissa olisi tärkeää olla vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Wileniuksen havaintojen perusteella yrityksissä mietitään aika vähän tulevaisuudessa luuraavia yllätyksiä.

- Pikemmin odotetaan, että tulevaisuus kehittyy aika tasaisesti. Isoihin epätodennäköisiin muutoksiin, mustiin joutseniin varautuminen ei ole kovin yleistä. Valmius varmasti vaihtelee, mutta yleinen valmiustaso ei ole yrityksissä kummoinen.

"Ne ovat tikittäviä aikapommeja"

Markku Wilenius työskentelee Turun yliopiston alaisessa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Hän on myös muun muassa startup-yrityksen partneri sekä hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n Suomen työryhmän jäsen ja Rooman klubin jäsen.

Yksi Wileniuksen uran näköalapaikka oli muutaman vuoden pesti maailman suurimmassa yksityisessä vakuutusyhtiössä Allianzissa, jossa hän johti konsernin strategiayksikköäkin.

- Olin siellä töissä, kun finanssikriisi tuli. Tapahtumiin osattiin ehkä vähän paremmin varautua, kun erilaisia vaihtoehtoja oli mietitty.

Suomen hallitukset taas ovat osoittaneet kyvyttömyytensä finanssikriisin seurausten ymmärtämisessä.

- Sen merkitystä ja laajuutta nimen omaan Suomen talouden perusteiden muuttumiselle ei tajuttu eikä sitä tajuta oikein vieläkään. Olen kuitenkin ilokseni nähnyt, miten paljon enemmän jo harjoitellaan eri tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdintaa.

Suomen kannalta kiusallinen mietittävä on esimerkiksi huonokuntoiset venäläiset ydinvoimalat itärajamme tuntumassa.

- Ne ovat tikittäviä aikapommeja.

Pelkääminen Suomen suurin riski

Wilenius pitää silti Suomen suurimpana akuuttina riskinä pelkoa.

- Suomalaiset osaavat kyllä katsoa myös eteenpäin, mutta taustalla oleva pelkoefekti luo helposti uskaltamattomuutta, jos on ollut huonoja vuosia ja mennyt asioita pieleen. Pelätään, että tulee uudestaan näpeille, jos aletaan investoida. Se on suurin riskimme tällä hetkellä, että emme investoi riittävästi tulevaisuuteen.

Pk-yrityksissä suurimmat riskit kytkeytyvät usein vallan ja näkemysten keskittymiseen liian harvoille.

- Ei mietitä, mitä tehdään tilanteessa, joissa henkilö tai henkilöt tekevät täysin vääriä päätöksiä tai joutuvat muuten pois pelistä. Sama pätee älykkäisiin kontrollijärjestelmiin.

Ja isoihin yrityksiin isommassa mittakaavassa.

- Yritysten johdossa ja hallituksissa on liian paljon samanhenkisiä ja samoista lähtökohdista ajattelevia ihmisiä. Hyvä veli -kerhoja, joissa erimieliset ajatukset eivät pääse kauhean hyvin esiin.

Fakta: Talebin kirja vakiinnutti musta joutsen -käsitteen kieleen

Musta joutsen vakiintui talouskieleen Nassim Nicholas Talebin vuonna 2007 julkaistusta kirjasta Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Talib osoittaa kirjassaan, miten heikosti hahmotamme satunnaisuutta ja miten paljon mustiksi joutseniksi laskettavia yllättäviä, vallitsevia perusteita muuttaneita tapahtumia on ollut.

Käsitteen tausta: uskomus joutsenten valkoisuudesta kumoutui, kun Australiasta löytyi yllättäen musta joutsenlaji.

Matti Pietiläinen / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (1)
Tuula Hölttä

"Hän muistuttaa, että näyttelijänkin on vuorosanojen lisäksi harjoiteltava, miten toimii lavalla, jos kaikki menee pieleen."

Niinpä. Strategisessa suunnittelussa kannattaa sen vuoksi perinteisen ” nelikenttäswotin” sijasta tehdä ”kasikenttäswotti”, jossa jokaiselta painopistealueelta kartoitetaan nykyiset sisäiset toiminnalliset vahvuudet ja heikkoudet ja tulevat ulkoiset mahdollisuudet ja voitot sekä uhat ja menetykset ja edelleen keinot, joilla heikkoudet saadaan muutettua vahvuuksiksi ja uhat voitoiksi ja mitkä olisivat mahdolliset kriisitilanneratkaisut.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X