Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Talous

Lahdessa kehitetään öljylähdettä

Terveysvaikutus: Niemen kampukselle uudet tilat levien tutkimukselle.

Kun Vesijärven rannassa tehdään levätutkimusta, ajatus vie heti sinileviin. Se on kuitenkin väärä päätelmä:

- Sinilevät eivät ole leviä, vaan bakteereja, muistuttaa tutkimusryhmänjohtaja, yliopistonlehtori Anne Ojala. Hän johtaa leväyksikköä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella Lahdessa.

Niemen kampuksella tutkitaan nyt pääasiassa varsinaisia leviä. Perustutkimuksen lisäksi levistä tavoitellaan myös hyötyä: ne halutaan valjastaa öljyn tuottajiksi. Se ei kuitenkaan tarkoita biopolttoainetta, vaan terveysöljyjä ravinnon täydentäjäksi.

Tutkimuksen tavoite on vaihtunut tutkimuksen edetessä.

Suomen erikoispiirre ovat ruskeat humusjärvet ja niiden levälajisto.

- Öljyn hinta on nyt alhaalla. Rahoittajat eivät ole kiinnostuneet polttoainetuotannosta. Aiempi tutkimus ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan, vakuuttaa Ojala.

Rahoittajia ovat nyt Helsingin yliopiston lisäksi Tekes, EU, Suomen Akatemia ja yritykset.

Leviä tutkitaan Suomessa muuallakin, esimerkiksi levien käyttöä jätevesien puhdistuksessa. Lahden erityispiirre on, että perustutkimus ja soveltava tutkimus toimivat yhdessä.

Polttoaineesta pienkäyttöön

Levätutkimusta on Lahdessa nyt tehty noin kymmenen vuotta. Tänä keväänä levät ja levätutkijat pääsevät remontoituihin, uusiin tiloihin. Mittakaava on kuitenkin vaatimaton: kyse on vain noin 30 neliöstä. Ojala vakuuttaa kuitenkin, että niistä tulee kansainvälisen tason mukaiset.

- Levät ovat pieniä, mutta tarvitsevat puhtaat tilat ja asianmukaiset tutkimuslaitteet.

Tavoitteena on löytää ja kasvattaa levälajeja, jotka tuottavat arvokkaita pitkäketjuisia rasvahappoja. Ihminen tarvitsee niitä terveelliseen ruokavalioon. Yleensä näitä rasvoja saadaan kaloista, mutta kalojenkin on saatava ne ravinnostaan. Kalat syövät pieniä äyriäisiä, jotka puolestaan ahmivat leviä ja niiden rasvoja.

Rasvoja kasvissyöjille

Jos välttämättömät rasvahapot saataisiin ihmisravintoon suoraan levistä, moni ongelma olisi ratkaistu. Esimerkiksi Intian kasvissyöjät saisivat täydennystä ruokavalioonsa.

Tähtäimessä on, että muutaman vuoden kuluttua olisi kehitetty levillä tuotettuja täsmäravinnelisiä ihmisille ja kalojen rehuihin.

Nykyisin myytävät rasvahappokapselit on valmistettu joko kalan tai levän öljystä. Ihmiskeho pystyy itsekin jonkin verran muuntamaan lyhytketjuisia rasvahappoja pitkäketjuisiksi. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Levät muuttuvat

Pelkkä laadukas leväöljy ei löytönä yksin riitä. Tuotannon pitää olla tarpeeksi tehokasta, jotta se olisi kaupallisesti kannattavaa.

Tämä voisi olla geeninsiirtotekniikan unelmatapaus: siirretään arvogeeni toiseen levälajiin levään, jonka valtti on nopea kasvu.

Ojala ei innostu ajatuksesta:

- Menetelmä ei ole eettisesti hyväksyttävä. Vaarana olisi, että muuntogeeniset levät pääsisivät luontoon kasvatusveden mukana.

Levät osaavat tosin itsekin muunnella itseään. Se hankaloittaa levien kasvatusta ja jalostusta.

Levät kuin rasvapommeja

Leviä on satoja tuhansia lajeja. Monet niistä pystyvät tuottamaan öljyä 20-30 prosenttia painostaan, jotkut jopa 70 prosenttia.

- Rasvahappojen koostumus on geneettisesti määrätty, mutta se voi myös vaihdella levän kasvuolosuhteiden mukaan.

Ihmisen parhaita ystäviä ovat nielulevät ja panssarisiimalevät. Niitäkin on monta lajia, joista osa elää meressä, osa myös järvissä.

Levien tutkimus on paljon muutakin kuin mikroskoopin katselua.

Esimerkiksi veden ravinteisuudesta riippuu, millaisia mikrobeja siinä kasvaa. Sinilevät tunnetusti riehaantuvat rehevissä vesissä ja vievät siten elintilaa muilta lajeilta. Silloin myös kalojen ravinto muuttuu huonommaksi, jolloin ihmisen lautaselle päättyy entistä vähemmän hyviä rasvahappoja.

Levät liittyvät kaikkeen

Kierre on valmis, kun ihminen toimillaan muuttaa ilmastoa. Lisää sadevettä tarkoittaa lisää ravinteiden virtausta vesiin.

Suomen erikoispiirre ovat ruskeat humusjärvet. Niiden levälajisto on omanlaisensa.

- Levät liittyvät kaikkeen. Perustutkimuksen puute on viivästyttänyt kaupallistamista, kiteyttää Ojala.

Viime vuosina on esimerkiksi selvinnyt, että levät eivät ole vain kasvien kaltaisia otuksia. Suurella osalla on yllättäen myös eläimen ominaisuuksia.

- Ne voivat syödä orgaanista jätettä kuin eläin, jos jäte on liukoisessa muodossa.

Tämä tieto panee uusiksi koko ajatuksen järven ravintoketjusta.

Polttimolta kasvatusainetta

Monta käytännön ongelmaakin on ratkaistava, ennen kuin levänkasvatus on arkea. Kasvatukseen tarvitaan suuria altaita ja puhdistettua vettä, josta levät ja niiden öljy on lopuksi suodatettava erilleen.

Lahden tutkimusryhmä tekee yhteistyötä erityisesti rehuteollisuuden kanssa. Myös sijainti Niemessä on etu: levien kasvatusalustoja ja -vettä saadaan kadun toiselta puolelta Polttimo-yhtiöiltä.

Levätutkimus on kansainvälistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Israelissa on suuria leväkasvattamoja.

Suomen tutkimuksen hajanaisuus ei ole järkevää, tunnustaa Ojala. Hänen haaveenaan olisikin saada tutkijat tiiviiksi verkostoksi.

Lahden uudet tilat tekevät mahdolliseksi kansainvälisenkin yhteistyön.

Rasvaa levistä

Algolab rakennetaan Lahteen

Helsingin yliopisto on perustamassa Lahden yksikköönsä korkeatasoista, mikroleviin keskittyvää tutkimusyksikköä.

Yliopiston on investoimassa rakennuskustannuksiin ja laitteisiin noin 250 000 euroa.

Tiloja rakennetaan parhaillaan nykyisten seinien sisään.

Yksikössä tehdään sekä perustutkimusta että etsitään kaupallisia sovelluksia.

Tavoitteena on kasvattaa levien avulla ihmiselle tärkeitä pitkäketjuisia rasvahappoja.

Nyt niitä saadaan kalasta, johon öljyt ovat kerääntyneet.

Uudelle Algolab-yksikölle haetaan myös eurooppalaista tutkimusinfra-statusta.

Levistä kehitetään myös biopolttoainetta.

Neste Oil on itse tutkinut öljyleviä ja tehnyt ehdollisia tuotantosopimuksia.

Levämassan tuottajien on yhdistys on Algae Biomass Organization http://algaebiomass.org/

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X