Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kenen kausi päättyi traagiseen onnettomuuteen ja kuka ajoi voimakkaasti Sibeliustalon rakentamista? Kertaa Lahden kaupunginjohtajat Kajalasta Myllyvirtaan

Juttu on osa Etelä-Suomen Sanomien Suomi 100 -juhlasarjaa.

Jyrki Myllyvirta juhli valintaansa kaupunginjohtajaksi kokoomuksen valtuustoryhmän kanssa maaliskuussa 2007. Kuva: Katja Luoma kluo

Istuva kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta on Lahden kahdestoista kaupunginjohtaja. Tai yhdestoista, jos ei lasketa Bruno Sarlinia, joka pyysi eroa kaupunginjohtajan tehtävästä jo ennen kuin ehti ottaa viran vastaan. Ennen sotia kaupunginjohtajia ehti olla kuusi.

Tässä kertaus Kajalasta nykypäivään.

Olavi Kajalan kausi päättyi traagisesti

Uuno Takin aloittamaa sosiaalidemokraattisten kaupunginjohtajien ketjua jatkoi Olavi Kajala, joka saapui Lahteen kesällä 1942 Tampereen kaupungin tilientarkkailijan tehtävästä.
Neuvostoliiton pääministeri Nikolai Bulganin ja pääsihteeri Nikita Hrushtshev kävivät 1957 Suomen-vierailullaan myös Lahdessa. Kaupunginjohtaja Olavi Kajala luovuttaa kaupungin avaimet torilla. Kuva: ark

Kajala johti Lahtea lähes neljännesvuosisadan, ja hänen kautensa merkitsi kaupungille sen siihen mennessä ylivoimaisesti vauhdikkaimman kehityksen aikaa. Asukasluku alkoi kasvaa nopeasti siirtokarjalaistenkin vauhdittamana. Samaa tahtia kasvoi kaupungin virkakoneisto.

Kajalan tunnettu vauhdikkuus ja ennakkoluulottomuus sopi kasvukauteen kuin nyrkki silmään. Lahti alkoi kerätä valtakunnassa mainetta paitsi maamme nuorimpana, myös amerikkalaisimpana kaupunkina, jossa kaikki oli suurta tai ainakin sellaiseksi pyrkivää.

Turha vaatimattomuus ei kaunistanut Kajalaa. Hänen johdollaan Lahti avasi ovia ulkomaille ja haki pariin otteeseen rohkeasti jopa talviolympiakisoja, mutta tuloksetta. Niin kiire Kajalalla ei kaupunginjohtajana silti ollut, etteikö hän olisi ehtinyt vaikuttaa samaan aikaan useaan otteeseen myös kansanedustajana.

Vaikka Kajalan kausi oli pitkä, se jäi häneltä kesken. Kajala hukkui traagisesti lomamatkallaan Kanarian saarilla maaliskuussa 1967. Lahtelaiset kuulivat järkyttävän uutisen viipeellä, koska sanomalehdet eivät tuolloin ilmestyneet kirjapainolakon vuoksi.

Kummisetä ja majesteetti Päijät-Hämeen asialla

Varatuomari Teemu Hiltunen (1924-1997) aloitti Lahden kuudentena kaupunginjohtajana vuonna 1967 Olavi Kajalan kuoltua tapaturmaisesti.

Presidentti Urho Kekkonen oli vakiovieras Lahden messuilla 1958-1977. Savenvalaja Pauli Muttila esitteli taitojaan vuoden 1973 messuilla, Kekkosen seurassa Kaija Virta ja kaupunginjohtaja Teemu Hiltunen. Kuva: ark

Hiltunen jatkoi edeltäjänsä perinteitä dynaamisena kaupunginjohtajana. Hänen aikanaan Lahden kaupunkiseudun kehitys oli ripeää, erityisesti hän kiinnitti huomiota kaupunkisuunnitteluun ja tiedonkulun parantamiseen.

Kaupunginjohtaja Kari Salmi luonnehti Hiltusen muistokirjoituksessa tämän päätöksentekotapaa tehokkaaksi, mutta sovittelevaksi.

"Hän muodosti nopeasti oman mielipiteen, mutta hänellä ei kuitenkaan ollut vaikeuksia sopeutua tarvittaessa kaupunginvaltuuston tahtoon. Kuvaavia olivat luottamushenkilöiden antamat lempinimet "kummisetä" ja "majesteetti". Hiltunen nähtiin vuoden mittaan lähes jokaisella kaupungin työ- ja toimipaikalla. Siellä hän yllätti ihmiset aidolla välittämisellään ja perheasioihin saakka ulottuneella muistillaan", Salmi kirjoittaa.

Hiltunen kiinnitti johtajakaudellaan huomiota seutuyhteistyöhön ja Päijät-Hämeen kehittämiseen. Hän oli vuonna 1970 sisäasianministerinä Teuvo Auran virkamieshallituksessa. Vuonna 1974 Hiltunen siirtyi virkavapaalla valtionvarainministeriön valtiosihteeriksi. Hän luopui kaupunginjohtajan tehtävistään lopullisesti vuonna 1979. Aikalaiset muistelevat Hiltusta mahtimiehenä, joka valtiosihteerinäkin huolehti Lahden hyvinvoinnista.

Teemu Hiltusen muistomerkki on Kansantalon edustalla Aleksanterinkadun varrella.

Välisalo toi tuliaisenaan konsensuksen

Lahden seitsemäs kaupunginjohtaja Seppo Välisalo (kok.) valittiin virkaansa helmikuussa 1980. Edellisestä tehtävästään Tampereen apulaiskaupunginjohtajana Välisalo toi Lahteen mukanaan poliittisen konsensuksen kahden suurimman puolueen kokoomuksen ja SDP:n välille. Parjattu konsensus rauhoitti riitaisan poliittisen ilmapiirin ja mahdollisti kaupungin pitkäjänteisen kehittämisen.

Kenraali Gustav Hägglund ja kaupunginjohtaja Seppo Välisalo vuonna 1995. Kuva: jtaa

Lahden ulkopuolella huomiota herätti mainoskampanja, jossa Lahti nimettiin Business Cityksi. Kampanjalla pyrittiin mm. vauhdittamaan teollisuustonttien myymistä.

Välisalon kauden alkupuolella valmistuivat mm. urheilukeskus ja Paavolan kulttuurikeskus. Jälkipuoliskoa leimasivat Lahtea raskaasti koetellut lama ja hänen Lahteen tulonsa alkuvaiheisiin liittynyt lahjusoikeudenkäynti. Vaikka monivuotinen oikeusprosessi kuivui lopulta lähes kokoon, se verotti kaupunginjohtajan poliittista voimaa.

Loistavasti onnistuneet hiihdon MM-kisat 1989 innostuttivat Välisalon puuhaamaan Lahteen talviolympiakisoja. Hanke tuotti näkyvyyttä mutta ei kisoja.

Kesäkuussa 1995 Välisalo yllätti lahtelaiset lukuun ottamatta johtavien poliitikkojen pientä sisäpiiriä ilmoittamalla vetäytyvänsä virastaan eläkkeelle 58-vuotiaana.

Salmi luotsasi Sibeliustalon satamaan

Loppuvuodesta 1995 Lahden ohjaksiin tarttunut Kari Salmi (sd.) oli kaupunginjohtajana ensimmäinen ja toistaiseksi myös viimeinen syntyperäinen lahtelainen. Ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen hän oli myös siinä, että hänet valittiin tehtäväänsä seitsemän vuoden määräajaksi.

Kaupunginjohtaja Kari Salmi vihittiin Satu Väihkösen kanssa vuonna 2000. Kuva: vtap

Työskennellessään vuosina 1983-95 apulaiskaupunginjohtajana Salmen toimialueisiin kuuluivat opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä kulttuurilaitokset. Näillä alueilla hänen toimintansa oli näkyvää myös kaupunginjohtajana.

Hankkeista eniten julkisuutta sai Sibeliustalon rakentaminen maailmanmaineeseen nousseen orkesterin tarpeisiin kuten myös kongressikeskukseksi. Valtuusto päätyi Salmen voimakkaasti ajaman hankkeen kannalle yhden äänen enemmistöllä. Päätöstä edeltänyttä poliittista taustapeliä puitiin käräjäoikeutta myöten, mikä heijastui Salmen loppukauden virkatoimiin.

Keväällä 2002 poliittiset ryhmät tekivät Salmelle tiettäväksi, että hänen virkakauttaan ei automaattisesti jatketa määräajan umpeutuessa kesällä 2003. Paikka päätettiin panna avoimeen hakuun, johon Salmikin osallistui saaden kuitenkin valtuustolta valintakokouksessa vain hajaääniä.

Salmen työ kaupunginjohtajana päättyi 31.5.2003, mutta hän palasi Lahden kuntapolitiikkaan vuoden 2008 kuntavaalien ääniharavana, minkä ansiosta hänet valittiin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kuntapolitiikan Salmi jätti viime kevään vaalien jälkeen vaikutettuaan sitä ennen mm. Ladecin ja ammattikorkeakoulun hallituksen johdossa.

Touhukas Pipatti ei tullut jäädäkseen

Tarmo Pipatti (sd.) saapui Lahteen kaupunginjohtajaksi loppukesästä 2003 Jyväskylän maalaiskunnan kunnanjohtajan paikalta. Heinolalaistaustainen Pipatti osoittautui nopeasti useimpien edeltäjiensä täydelliseksi vastakohdaksi. Hän oli liikkeissään niin nopea, että luottamushenkilöillä kuten myös virkamiehillä oli ajoittain suuria vaikeuksia pysytellä perässä.
Lakesin toimitusjohtaja Petri Mäkinen siirtyi Jyväskylästä Lahteen kaupunginginjohtaja Tarmo Pipatin vanavedessä. Kuva: Katja Tähjä

Nopealiikkeinen Pipatti oli myös sikäli, että hänen kautensa Lahdessa jäi lyhyeksi. Jo loppuvuonna 2006 hän yllätti niin esimiehensä kuin alaisensa tavallisista kaupunkilaisista puhumattakaan kertoessaan siirtyvänsä Rakennusteollisuuden toimitusjohtajaksi seuraavana keväänä.

Sitä ennen Pipatti ehti saada varsin paljon aikaan ja nostattaa vielä enemmän isoja otsikoita. Hänen lempilapsiaan oli elinkeinopolitiikka, jota hän pyrki terävöittämään monin tavoin kiinalaisten kanssa solmittuun yhteistyösopimukseen asti. Vauhtia Pipatti pani myös Lahden seudun yrityskeskukseen, jota johtamaan hän värväsi värikkään hengenheimolaisensa Jyväskylästä, Petri Mäkisen.

Pipatti oli valmis tukemaan ennakkoluulottomia esityksiä silloinkin, kun yleinen mielipide oli niitä vastaan, esimerkkinä taiteilija Kim-Peter Waltzerin Radiomäelle visioima jättiveistos. Ajatus haudattiin nopeasti ja kaikkea muuta kuin hiljaisuudessa.

Vain vähän ennen kuin Pipatti ilmoitti jättävänsä Lahden, avattiin hänen kautensa merkittävin infrahanke, Lahden oikorata. Ei mennyt kauan, kun Pipatinkin tie vei Lahdesta Helsinkiin, mutta asumaan hän jäi perheensä omakotitaloon Hollolan kirkonkylään.

Keskustan kehittäminen Myllyvirran lempilapsi

Kahden demarin jälkeen Lahden kaupunginjohtajaksi nousi jälleen kokoomuslainen, kun Mikkeliä tuolloin johtanut Jyrki Myllyvirta päihitti valtuuston äänestyksessä maaliskuussa 2007 vastaehdokkaansa, Kotkan kaupunginjohtajan Henry Lindelöfin äänin 34-24.

Seuraavana kesänä aloittaneen Myllyvirran myötä Lahti sai uuden johtamisjärjestelmän, jossa kaupunginjohtajan adjutantteina työskentelivät kolme toimialajohtajaa. Järjestelmä purettiin lopullisesti 2016 alussa, jolloin pää- ja puolipäivätoimiset poliitikot syrjäyttivät toimialajohtajat.

Heti Lahteen asetuttuaan Myllyvirta korosti keskustan kehittämisen tärkeyttä. Se ei jäänyt vain puheeksi, mistä osoituksena ovat esimerkiksi toriparkki, matkakeskus ja pääkadun, Aleksin, muodonmuutos.

Merkittävä uudistus koulutuspuolella oli Lahden ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhdistyminen, minkä uskotaan tekevän Lahdesta vihdoin oikean yliopistokaupungin. Myllyvirran aikana on Lahti on kehittynyt myös ympäristökaupunkina. Sitä vastoin kaupungin taloutta Myllyvirta ei ole yrityksistään huolimatta saanut kuntoon.

Virkakautensa käännyttyä lopuilleen Myllyvirta piti lahtelaisia pitkään jännityksessä pitkittäessään päätöstään eläkkeelle asettumisestaan. Lokakuussa 2017 hän vihdoin ilmoitti vetäytyvänsä virastaan seuraavana vappuna, mikä käynnisti patoutuneen keskustelun Lahden seuraavasta johtamismallista.

Jukka Airo
jukka.airo@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X