Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hyvinvointiyhtymän valtuusto hyväksyi riskin: Jos rahoitus menee metsään, irtisanomiset uhkaavat

Hyvinvointiyhtymän ensivuoden talousarvioissa on mukana ulkopuolelta saatava rahoitus. Kukaan ei voi kuitenkaan etukäteen tietää saadaanko rahaa todella. Valtuusto taipui kuitenkin hallituksen kannalle siinä, että riski kannattaa ottaa. Kuntien rahoitus kasvaa sovitusti yhden prosentin verran.

Sydänkeskuksen kolmannen salin valmistuminen avaa mahdollisuudet kasvattaa myyntiä ulos. Kuva: Sami Lettojärvi

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ensi vuoden talousarviossa pidetään mukana kasvurahojen osuus, vaikka niiden toteutumisesta ei ole tietoa. Hyvinvointiyhtymän valtuusto vahvisti hallituksen suunnitelmat perjantaina. Kasvurahaa etsitään valtion rahoituksesta, erikoissairaanhoidon palveluiden myymisestä maakunnan ulkopuolelle sekä mahdollisesta omaisuuden myynnistä. Tarvittava rahoitus on yhteensä 15,3 miljoonaa euroa. Osa siitä saadaan ehkä suoraan Lahden kaupungilta, asia päätetään kaupunginvaltuustossa maanantaina.

- Talousarvio mahdollistaa yhtymän strategian toteutumisen, mutta se on rohkea ja siihen sisältyy riskejä. Kokonaisuutena arvioiden olen noin 75-prosenttisen varma, että kasvurahoitukseksi laskettu summa toteutuu, yhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen sanoo.

Salunen kertoo olevansa toiveikas esimerkiksi valtion palvelusetelikokeilun suhteen. Valtiolta voidaan saada rahaa myös valinnanvapauspilottiin ja erilaisiin digi-hankkeisiin.

Sopeutus tarkoittaa irtisanomisia

Omaisuuden myynnistä tapetilla on ollut keskussairaalan myyminen. Nykyistä 40-vuotiasta sairaalaa ei kukaan halua ostaa, mutta kun yhtälöön lisätään sairaalan laajennus, eli niin sanottu rv7, sen urakan saaminen taas kiinnostaa ulkopuolisia yhtiöitä. Jos sairaalarakennus ja tuleva laajennus myydään, hyvinvointiyhtymä pysyy kuitenkin rakennuksessa vuokralla. Asia tuodaan valtuuston päätettäväksi keväällä.

- Jos valtakunnallinen sote-uudistus toteutuu, myynti mielestäni kannattaa, jos ei toteudu, ei kannata, Salunen arvioi.



Kuva: Juha Peurala

Investointeja eikä pelkkiä säästöjä

Salunen korostaa, että kasvurahoituksella ei ole tarkoitus rahoittaa niinkään nykyistä toimintaa, vaan tehdä uutta ja parempaa.

- Kotihoidossa meillä on aluehallintoviranomainen niskassa, ja hyvä että onkin, ja hammashoidossa pysytään alle puolen vuoden jonoissa kalliiden ostopalveluiden avulla, Salunen sanoo.

Niinpä kotihoitoon palkataan 50 työntekijää lisää ja hammashoitoon ja perusterveydenhuoltoon molempiin kolme lääkärin ja hoitajan työparia. Lisäksi päivystyskeskus Akuutti24:n yhteydessä aiemmin toiminut vanhusten päivystysosasto Akkuna avataan uudelleen. Hallituksen mukaan sen sulkeminen oli virhe.

- Kun katson yhtymän ensimmäistä vuotta, 70 prosenttia budjettiin tehdyistä leikkauksista meni väärin. Höylättiin väärästä päästä ja seurauksena eivät olleet säästöt, vaan lisälasku kunnille, hallituksen puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.) sanoo.

Yhdistymisen ansiosta synergiaetuja saatiin kuitenkin 10:llä miljoonalla.

Henkilökunta kovilla

Valtuuston kokouksessa hallitusta ja yhtymän johtoa moitittiin siitä, että talousarvioon tutustumiseen jäi vähän aikaa, siitä ei järjestetty erillistä info-tilaisuutta. Myöskään kuntien kanssa ei ole vielä tehty palvelusopimuksia, joiden olisi ollut hyvä olla valmiina jo talousarvioesityksen alla. Valtuusto hyväksyikin Sirkku Hildénin (sd.) lisäyksen, jossa vaaditaan, että palvelusopimusten laadinta kuntien kanssa aloitetaan välittömästi, ja ne, sekä kasvurahoituksen tilanne tuodaan valtuuston käsittelyyn ensi huhtikuussa.

Keskustelua käytiin myös henkilökunnan huonosta työhyvinvoinnista, jonka myönsivät kaikki. Henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen on yksi yhtymän tärkeimpiä tehtäviä ensi vuodelle, Salunen vakuuttaa.

Budjetti

Rahalla lisää hoitoa

Kuntien rahoitus ei enää riitä kasvaviin sote-menoihin, siksi kasvurahaa halutaan.

Päijäthämäläisten terveyden on parannuttava tai rahat eivät riitä jatkossakaan.

Avosairaanhoitoa parannetaan uuden Paras vastaanotto -toimintamallin avulla.

Hammashoidossa suositaan Kerralla kuntoon -mallia.

Akuutissa tavoitteena saada potilas lääkärille tunnissa.

Painotetaan perusterveyden huollon ohella vanhuspalveluihin ja päihde- ja mielenterveyspalveluihin.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X