Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Päijät-Häme

Pyhäniemen kesää suunnitellaan normaalisti - taidenäyttely ja kesäteatteri tulossa

Kartanoa uhkaa pikainen myynti velan panttina. Historia toistaa itseään.

Mika Lehto kertoi joulukuussa 2010 seuraavan kesän suunnitelmista Pyhäniemen kartanossa. Kuva: Markus Henttonen

Pyhäniemen kartano Hollolassa on tulossa myyntiin.

Helsingin Sanomien mukaan Espoon käräjäoikeus vahvisti lokakuun lopussa sovinnon, jossa pankkiiri Mika Lehto velvoitetaan suorittamaan Antti Herlinin sijoitusyhtiölle Security Tradingille 1,5 miljoonaa euroa sekä korot ja oikeudenkäyntikulut.

Sovinnon mukaisesti lainan vakuutena olleet kiinteistöt myydään välittömästi. Niitä ovat Hollolassa sijaitseva Pyhäniemen kartano sekä Sipoossa sijaitseva Storklobb.

Järjestelyn juuret johtuvat Lehdon maltalaisen Nemea-pankin vaikeuksista. Koneen pääomistaja Herlin lainasi Lehdolle yhteensä kolme miljoonaa euroa pankin pelastamiseksi. Lainan vakuutena oli muun muassa Pyhäniemi. Pankin pelastusoperaatio ei kuitenkaan onnistunut, vaan se menetti toimilupansa.

Security Trading lainasi rahat Lehdolle vuoden 2016 toukokuussa. Laina erääntyi maksettavaksi kolme kuukautta myöhemmin.

Pyhäniemen kartanoa ei vielä tiistaina näkynyt Etuovi- tai Oikotie-myyntisivuilla.

Kartanon elämä jatkuu

Taidenäyttelyn avajaiset 2012.

Pankkivyyhden toinen haara liittyy maakauppaan, jossa Herlin osti maa-alueen oman kartanonsa naapurista Kirkkonummelta. Lehto oli tässäkin tapauksessa yksi myyjistä, mutta muut omistajat eivät tienneet kaupasta mitään. He ovat tehneet Herlinistä ja Lehdosta tutkintapyynnön poliisille.

Herlinin ja Lehdon rahajärjestelyistä ovat aiemmin kertoneet Seura ja Yle. Rahavirtoja on voinut seurata tietovuodoista, kuten Paratiisin papereista.

Pyhäniemessä kaikki jatkuu kuitenkin entiseen malliin, vakuuttaa kartanon toiminnanjohtaja Charlotta Pöntinen.

- Suunnitellaan kesäteatteria ja taidenäyttelyä.

Kartanoa voi myös vuokrata yksityistilaisuuksiin ja kokouksiin.

Viiden vuoden myyntiaika

Taiteen harrastaja Mika Lehto osti Pyhäniemen kartanon vuoden 2009 tammikuussa 1,2 miljoonalla eurolla. Kauppaan kuuluu kartano ja 15 hehtaarin tontti ja lisäksi taidenäyttelytoiminta. Myyjinä olivat Heikki Tuominen äitinsä ja sisartensa kanssa.

Kartano oli myynnissä vuodesta 2004 alkaen, jolloin siitä pyydettiin 2,2 miljoonaa euroa. Kokonaisuus on myyjän mukaan hyvässä kunnossa.

Aiemmin Lehto oli kiinnostunut Uusi-Koiskalan erämaista Nastolasta, mutta kunnanvaltuusto ei vahvistanut vähän yli kahden miljoonan euron kauppaa.

Kiinnostus Lahden seutua kohtaan on sukuvika: suvulla on ollut kesäpaikka Asikkalassa ja äiti asui Lahdessa. Pyhäniemen taidenäyttelyt tulivat tutuiksi, Lehto kertoi ESS:lle kaupan jälkeen vuonna 2009.

Hävisi omaisuuden uhkapelissä

Pyhäniemessä filmattiin ahkerasti 1930- ja 1940-luvuilla.

Kartanon historia ulottuu keskiajalle. Vanhan ratsutilan kukoistuskausi alkoi 1780, kun kuningas Kustaa III rakennutti nykyisen päärakennuksen ensimmäisen kerroksen palkkioksi kenraalimajuri Carl Johan Schmiedefeltille.

Kartanossa oli suurimmillaan lähes 10 000 hehtaarin tilukset 1800-luvun lopulla. Tilalla toimi oma saha, juustomeijeri ja navetta, jossa oli 250 lypsävää.

Varatuomari Karl Oscar Collin perusti vuonna 1900 Pyhäniemen Pyörätehtaan, joka työllisti 150 henkeä. Tehdas valmisti armeijalle kärryn- ja tykinpyöriä.

Collin laajensi päärakennusta nykyiseen ulkoasuunsa vuonna 1907. Rakennuksessa on 23 huonetta. Kartanoa ympäröi laaja englantilaistyyppinen maisemapuisto.

Oscar Collin menetti kartanon uhkapelissä Monte Carlon kasinolla vuonna 1912. Nykyinen pakkomyynti ei siis ole uutta kartanon historiassa.

Kaiken lisäksi Collinin veli Carl Constantin Collin peri vanhemmiltaan Huovilan ratsutilan Kärkölässä, mutta hänkin menetti omaisuutensa uhkapelissä. Nykyisin paikka tunnetaan Huovilan puistona.

Taidetta ja konsertteja

Hollannin konsuli Hendrik Max Gilse van der Pals omisti Pyhäniemen kartanon vuosina 1912-1919. Vuonna 1918 kartanon maista erotettiin noin 2 000 hehtaaria kartanon torppareille. Kartano myytiin Paavo Pätiälälle 1910-luvun lopulla.

Pyhäniemen kartano oli näyttämönä lukuisissa suomalaisissa elokuvissa 1930- ja 1940-luvuilla. Pyhäniemestä puhuttiin Hollolan Hollywoodina.

1977 ekonomi Pauli Tuominen osti rakennukset ja 15 hehtaaria maata. Tuomisen entisöimä päärakennus avattiin yleisölle 1982, jolloin Pyhäniemen kesäiset taidenäyttelyt aloitettiin.

Näyttelytoiminta loppui vuonna 2003 ja jatkui uuden isännän eli Lehdon suojissa taas vuonna 2010. Siitä lähtien kartanossa on järjestetty myös konsertteja.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (5)
volle

eiköhän seuraava omistaja ole herlin

Hajule

Herlin olisi varmaan parempi omistaja, tietää pelin säännöt eikä perusta liiketoimintaansa oletuksille ja uskottelulle. Mutta tuskin kartano Herliniä liiemmin kiinnostaa.

Hajule

Etelä-Suomen Sanomat ei katsonut aiheelliseksi uutisoida pankkiiri Mika Lehdon nettipankkitoiminnasta Maltalla. Muiden medioiden mukaan pankki on epäselvyyksien vuoksi asetettu toimintakieltoon. Epäselvyyksissä epäillään jopa huijaamista.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X