Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Päijät-Häme

Kisapuiston stadionin nimen myymistä harkitaan

Toimitilayhtiö Spatium ja kehitysyhtiö Ladec alkavat haalia rahoitusta Kisapuiston uuteen pääkatsomoon. Muualla Suomessa stadioneita on rakennettu ja rahoitettu hyvin erilaisin tavoin. Yksi sponsorointivaihtoehto voi olla stadionin nimen myyminen jollekin yritykselle.

Uusi pääkatsomorakennus voisi suunnitelmien mukaan valmistua aikaisintaan keväällä 2020. Kuva: Mirja Hussain

Kaupungin urheilupaikkarakentamiseen haetaan Lahdessa nyt ensimmäistä kertaa yksityistä rahaa, kun Kisapuiston stadionin rahoitusta aletaan kerätä kasaan. Rakentamispäätöksen edellytyksenä on, että hankkeeseen saadaan kaupunkikonsernin ulkopuolista rahaa vähintään 40 prosenttia. Arviolta 7,1 miljoonan euron hankkeessa se tarkoittaa noin 2,8 miljoonaa euroa.

Stadionhankkeita on viime vuosina ollut ja on parhaillaankin työn alla ympäri Suomea. Esimerkiksi Seinäjoelle ja Vaasaan valmistui viime vuonna uudet stadionit. Rahoitusratkaisut ovat hyvin erilaisia.

Vaasan uusi stadion avattiin heinäkuussa 2016. Sen rakennuskustannukset olivat noin 16,5 miljoonaa euroa. Valtaosan maksoi Vaasan kaupunki. Osa kustannuksista katettiin yksityisellä rahalla.

Muun muassa stadionin nimioikeudet myytiin Elisalle kuudeksi vuodeksi noin 900 000 eurolla. Suomen Palloliitto myönsi hankkeeseen 350 000 euroa.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että se on yhteiskunnallinen hanke, joka kuuluu myös yhteiskunnan maksettavaksi. Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka

Yritykset innostuivat Seinäjoen stadionista

Seinäjoen OmaSp Stadion avattiin kesäkuussa 2016. Sen kokonaiskustannukset olivat 13,8 miljoonaa euroa. Seinäjoen kaupungin osuus summasta oli 2,2 miljoonaa. Osakkeita myytiin noin 2 miljoonalla eurolla, kertoo stadionin toiminnasta vastaavan W-Media & Managementin Jarkko Mäkelä.

- Stadionilla on 215 osakkeenomistajaa, joista noin 80 prosenttia on yrityksiä, Mäkelä kertoo.

Hänen mukaansa pohjalaiset yritykset suhtautuivat hankkeeseen positiivisesti. Ne myös käyttävät osakkeitaan ahkerasti eli käyvät stadionilla järjestettävissä tapahtumissa.

Rahoitusta saatiin lisäksi sijoittajilta ja yhteistyöyrityksiltä, jotka ovat kukin omalla tavallaan mukana stadionin toiminnassa. Näkyvin sponsori on Oma Säästöpankki, jolle myytiin stadionin nimioikeudet pitkäaikaisella sopimuksella. Summa ei ole julkinen.

Stadionin rakentamiseen otettiin myös pankkilainaa.

Jarkko Mäkelä muistuttaa, että jalkapallopelien lisäksi stadionilla järjestetään paljon muitakin tapahtumia.

- On amerikkalaista jalkapalloa, pesäpalloa, ampumahiihtoa, konsertteja, Mäkelä luettelee.

Hän pitääkin tärkeänä, että toimintaa ei lasketa pelkästään yhden lajin varaan.

- Kustannuksien kattamiseksi stadion on pakko saada elämään läpi vuoden.

Tampereen ja Kuopion suunnitelmat kesken

Tampereen Tammelaan suunnitellaan uutta jalkapallostadionia. Sen rakennustyöt on määrä aloittaa vuonna 2019. Valmista pitäisi olla 2021.

Stadionin kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa, josta itse stadionin osuus on noin 15,5 miljoonaa. Kustannuksia aiotaan kattaa stadionin kanssa samalle tontille rakennettavien asuintalojen myyntituotoilla.

Myös Kuopion Keskuskentän stadionille on suunniteltu peruskorjausta ja laajentamista tapahtuma-areenaksi. Alueelle voisi tulla myös lähiliikuntapuisto ja harjoituskenttä sekä asuntoja.

Hankkeen kustannusarvio on noin kymmenen miljoonaa euroa. Sen rahoitus ja toteutumisaikataulu ovat vielä auki.

Nimen myyminen harkinnassa

Lahden Kisapuiston stadionhankkeen vetovastuu on kaupungin omistamalla toimitilayhtiöllä Spatiumilla, joka hakee ulkopuolisia rahoittajia yhdessä kehitysyhtiö Ladecin kanssa. Starttipalaveri pidettiin tiistaina, kertoo Spatiumin toimitusjohtaja Jouni Kanervo.

- Siinä käytiin läpi, millä tavalla lähdetään organisoimaan asioita ja tunnustelemaan eri osapuolia, Kanervo kertoo.

Hänen mukaansa kyselykierros alkaa syksyn aikana.

- Ehkä marraskuussa meillä alkaa olla jotain tiedossa, Kanervo uumoilee.

Se, minkälaisia paketteja rahoittajille tarjotaan, on vielä suunnittelun asteella. Stadionin nimen myymistä harkitaan myös Lahdessa.

Pyytäjiä riittää

Lahtelaisissa yrityksissä stadionin rahoittaminen ei soittokierroksen perusteella ole vielä ollut esillä.

- Ei ole kysytty, tokaisee SSR Groupin liiketoimintajohtaja Tapani Pöyry.

SSR omistaa Kisapuiston vieressä olevan vanhan linja-autoaseman, johon on tulossa muun muassa ruokakauppa.

Pöyryn mukaan sponsorointi- ja yhteistyöasiat käsitellään aina yhtiön hallituksessa.

- Niitä täytyy miettiä porukalla. Lähdemme tällaisiin mukaan hyvin harkitusti. Ja yleensä sellaisiin, jotka tukevat nuorten harrastuksia, hän sanoo.

Tällä hetkellä SSR:n suurin sponsorointipanostus menee Pelicansille.

Pöyry muistuttaa, että SSR on koko maan kattava konserni, joten sponsorointia tulee miettiä siltäkin kannalta.

- Pyytäjiä on paljon.

Entä luuleeko Pöyry, että Kisapuiston stadionin tiimoilta yhtiöön ollaan yhdeydessä?

- Luulen, mutta en hirveästi odota, hän toteaa.

Sponsorointi on molemminpuolista

Isku on näkyvästi mukana jo Lahden jäähallissa, joka kantaa nimeä Isku Areena.

Iskun hallituksen puheenjohtajan Seppo Vikströmin mukaan tuon sopimuksen jatkoa harkitaan seuraavan kerran muutaman vuoden päästä. Nykyinen 15-vuotinen sopimus tehtiin vuonna 2005.

Stadionin rahoitukseen mukaan lähtemiseen Vikström ei osaa ottaa kantaa.

- Sponsorisopimukset ovat aina molemminpuolisia ja vaativat sitoutumista. Niiden pitää myös tukea liiketoimintaa. Teemme koko kansan kalusteita ja siksi yhteistyötahojenkin pitää olla sellaisia, jotka eivät kovasti jaa mielipiteitä, Vikström sanoo.

Hän myös muistuttaa, ettei urheilu ole ainoa sponsorointikohde.

"Kuuluu yhteiskunnan maksettavaksi"

Fazer Mylly sen sijaan ei lähtisi mukaan stadionhankkeeseen, vaikka pyydettäisiin.

- Meillä on niin paljon omia projekteja ja investointeja, ja käytämme rahat niihin, perustelee Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka.

- Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että se on yhteiskunnallinen hanke, joka kuuluu myös yhteiskunnan maksettavaksi. Niillä rahoilla panostetaan kansanterveyteen, Mäki-Reinikka sanoo.

- Ymmärrän kyllä, että joku voi ostaa vaikka stadionin nimen käyttöönsä. Ja jos näkee sen hyväksi yrityskuvan kannalta, niin siitä vaan, hän toteaa.

Julkistakin rahaa voi anoa

Yksityisen rahoituksen lisäksi Kisapuiston stadioniin voi hakea tukea myös julkisista varoista, muun muassa valtiolta ja EU:lta. Muita mahdollisia rahoittajia voivat olla esimerkiksi Euroopan jalkapalloliitto Uefa ja Suomen Palloliitto.

Jouni Kanervon mukaan kaupungin ulkopuolelta tulevan julkisen rahan osuus hankkeessa voi olla merkittäväkin.

Rahoituksen pitäisi olla kokonaisuudessaan selvillä ensi vuonna, jotta hanke pysyisi aikataulussa. Pääkatsomorakennus voisi suunnitelmien mukaan valmistua aikaisintaan keväällä 2020.

Veera Malin
veera.malin@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (4)
Ukko

Jotakin uudempaa kuin nimeäminen sponsorin mukaan pitää keksiä. Tämä on 1980- luvun juttuja. Miltä kuulostaa kansalaiskeräyksen, joukotahoitus, yhteiskäyttö jonkun muun toimijan kanssa?

Janteri

Tottakai se nimi kannattaa myydä. Kuka haluaa ostaa?

Skalpelli

No nyt alkaa valjeta Iskun kovat hinnat.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X