Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Päijät-Häme

Kansallishevonen ja Suomi juhlivat yhdessä - suomenhevonen sopii työhön ja juhlaan, sotaan ja kilpailuun

Esiintymisasuissaan Ratsumieskillan Lahden eskadroonan ratsastajat sekä hevoset: Outi Vainio ja Virma-Vikkan, Kari Koski ja Elviira, Kari Savutie ja Vermiselli sekä Elina Ikonen ja Elvarita. Kuva: Juha Peurala

Orimattilassa ja Asikkalassa juhlitaan viikonlopun aikana 110-vuotiasta suomenhevosta. Virallinen juhlapäivä oli keskiviikkona, jolloin tuli tasavuosia suomenhevosen kantakirjojen avaamisesta. "Suomenhevonen 110 vuotta" -tapahtumat eri puolilla maata ovat samalla osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa.

Lauantaina hevonen oli pääosassa Orimattilan Luhtikylässä, sunnuntaina Asikkalan Urajärvellä. Molemmissa järjestäjänä on kyläyhdistys.

Luhtikylässä esiteltiin suomenhevosta monessa roolissa sotaratsusta ravihevoseen.

- Ilman suomenhevosta ei olisi itsenäistä isänmaata, tiivisti hevosmies Pasi Tikkala Luhtikylässä.

Ravuri tärkein suunta

Suomenhevosten määrä romahti maatalouden koneellistumisen ja lämminveristen ravureiden tulon myötä. Rotu on silti edelleen elinvoimainen, ja sen arvostus ja kiinnostus siihen on kasvanut, kertoo Suomen Hippoksen kehityspäällikkö Suvi Louhelainen.

Nykyinen lukumäärä on noin 19 000 eläintä. Varsoja syntyy vajaa tuhat vuodessa.

Suurin ansio tästä kuuluu raviurheilulle, sillä 70 prosenttia suomenhevosista syntyy juoksijasuunnan oriista. Niille on varattu osa ravien lähdöistä. Ravurin omistamien ei ole halpaa, mutta sitä helpottaa yhä suositumpi kimppaomistaminen, tietää Louhelainen.

Muita kantakirjauksen vaihtoehtoja ovat ratsu, työhevonen tai jopa pienhevonen, joksi voidaan hyväksyä alle 148-senttiset suomenhevoset.

 

Työhevosia on yhä noin 400-500. Teuvo Holman kasvatti, 15-vuotias tamma Syke todisti kuitenkin, että roolit voi yhdistää. Se on näihin aikoihin asti kilpaillut raveissa, mutta kiskoi lauantaina kotimaisemissaan myös auraa.

- Kovaa veti, vakuutti Holma. Heikki Nousjoelle suomenhevonen on aina ollut osa elämää. Hänen Satu-Pilvi-tammansa veti yleisöä vaunuissa, jotka alun perin ovat kuuluneet Hämeenkosken kirkkoherralle.

19-vuotiaan Satu-Pilven elämä on rauhallista. Kohokohtia ovat hääparien ajelutukset. Ikä ei kuitenkaan vielä paina:

- Se elää varmaan 30-vuotiaaksi. 25-vuotiaana aletaan vähän rajoittaa ajoja.

Parhaassa työiässään ovat ne neljä suomenhevostammaa, jotka äkseerasivat Ratsumieskillan Lahden eskadroonan ratsastajien kanssa. Arkisin niiden koti- ja työpaikka on Kylä-Hentilän ratsastustalli Hollolassa.

Ratsukoiden esiintymisvarusteisiin kuuluvat kaurapussi, 1930-luvun satulat, uusvanhat suitset, ratsastajien koristeelliset puvut ja vieläpä sapelit. Toiminnassa on mukana niin miehiä kuin naisia, sotilasurasta riippumatta.

Keppihevoset kisaavat

Hevostoiminnan laajuutta ilmentää uusi harrastus, keppihevostelu. Luhtikylässä kilpailtiin niin keppihevosten este- kuin kouluratsastuksesta.

Oman keppihevosten sai ostaa kylätalon myyjäisistä. Halvinta oli hankkia kynäkeppis, eli kynän päähän istutettu hevosenpää. Suomenhevosen juhlavuosi on otettu tosissaan myös kyläkoulussa, jossa oppilaat olivat askarrelleet aiheesta työkirjoja.

Suomenhevosen ominaispiirre on koko sen historiansa ajan ollut monikäyttöisyys. Hevosjalostaja Louhelaisen mielestä käyttökohteita voisi edelleen lisätä:

- Suomenhevonen toisi hevosmatkailuun jotain aivan erityistä.

Eri tarkoituksiin jalostetaan edelleen erilaisia suomenhevosia.

- Lisäksi luonteen tärkeys korostuu jalostuksessa yhä enemmän. Tavoitteena on toimivia ja yhteistyöhaluisia, käyttötarkoitukseensa sopivia hevosia, kertoo Louhelainen.

Työhevosharrastajat Facebookissa

Urajärven kartanon ystävät

Asikkalan suomenhevospäivä Urajärven kartanolla sunnuntaina 10.09. kello 11-15 , osoite on Kartanontie, 17150 Urajärvi.

 

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (1)
swordfish

Juu, hyviä työjuhtia olleet aikanaan. Lisäksi sitten lopulta palvelleet metwurstin raaka-aineina. Sellaista se elo on ollut.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X