Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Päijät-Häme

”Lahtelaisten pitäisi terästäytyä ja löytää tämä paikka jälleen kohteekseen”

Näkymä vesisäiliön päälle tehdystä näkötornista. Kuva: Eeva Ristkari

Kaksi lahtelaisuuden peruselementtiä ovat 150 metriin kohoavat Radiomäen radiomastot.

- Olen lukenut, että toinen mastoista olisi parikymmentä senttiä toista korkeampi, Lahden seudun oppaiden opas Anneli Seppälä kertoo Radio Voiman Rakkaudella Lahesta -juttusarjan Radiomäki-jaksossa.

Lahden seudun oppaiden Anneli Seppälä pitää Radiomäkeä ainutlaatuisena ympäristönä.

Mastojen väli on 316 metriä. Kun radiomastoja rakennettiin vuonna 1927, oli Radiomäellä Suomen suurin rakennustyömaa. Vuotta myöhemmin yleisradioasema vihittiin Lahdessa käyttöön. Nykyisin lähetystoimintaa hoitaa Tiirismaan asema, joka valmistui 1967. Lahden Radio- ja tv-museo toimii 1935 valmistuneessa entisessä suurasemarakennuksessa.

Tuli vähän sanomista, kun paviljonki oli ihan hautausmaan vieressä. Opas Anneli Seppälä

Seppälän mielestä lahtelaisten pitäisi terästäytyä ja löytää usean vuoden kestäneen remontin ja näyttelyiden uusimisen jälkeen helmikuun lopussa avattu radio- ja tv-museo Mastola uudestaan kohteekseen.

Puutykit korjasivat ilmatorjunnan

Lahden museoiden verkkosivujen mukaan Radiomäkeä on kutsuttu myös ”Selänmäeksi” ja ”Hautausmaanmäeksi”. Korkeuksiin kohoavien maamerkkien lisäksi Radiomäestä tekee ainutlaatuisen hautausmaan, vuonna 1920 perustetun urheilukentän ja radioaseman yhdistelmä.

Mäellä toimi 1800-luvulla vapaapalokunnan paviljonki, mutta se purettiin kun Lahteen perustettiin vanha hautausmaa vuonna 1894.

- Tuli vähän sanomista, kun paviljonki oli ihan hautausmaan vieressä.

Talvisodasta muistuttaa sähköpylväästä tehty puutykki. Puutykit korvasit ilmatorjuntayksikön talvisodan aikana.

- Lotat päivystivät kaupungintalon tornissa ja kun venäläiskoneiden surina alkoi kuulua, hälyttivät sotilaspojat riisumaan lakanat tykkien päältä, jotka ilmasta näyttivät ihan aidoilta tykeiltä. Ne näkyivät kirkkaalla ilmalla jopa neljään kilometriin, Seppälä kertoo.

Rakkaudella Lahesta -sarja Radio Voiman taajuudella 98,6 tiistaisin ja torstaisin kello 15.30, uusinnat keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 8.30.

Rakkaudella Lahesta -sarja on kuunneltavissa myös Radio Voiman kotisivuilla osoitteessa www.radiovoima.fi

 

Katukuvasta hävinneitä puhelinkoppeja voi käydä ihmettelemässä Radio- ja tv-museon seinustalla.

Parabolisen peilin testaamiseen tarvitaan kaksi. Toinen puhuu keskellä olevaan renkaaseen ja toinen kuuntelee toisen renkaan heijastimesta.

Karjalan evakko Johannes Ivakon eläin- ja ihmishahmot tuovat elämää vanhan radioaseman kupeeseen.
 

Eeva Ristkari
eeva.ristkari@radiovoima.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (5)
Tessulandia

juu kyllähän sinne on monta kertaa yritetty mutta aina sillon ollu remontti tai kiinni tms,tuotakin ihmeteltiin viimekesänä että ainakin Päijät hämeessä ei mikään paikka ole auki maanantaisin,ei kaikki ihmiset ole vain viikonloppuna liikenteessä,no saavat siten pitää vapaapäivänsä.

Di Lemma

"Näkymä vesisäiliön päälle tehdystä näkötornista." Tuollainen näkymähän se on, puut peittävät nykyään näkymän järvelle. Ehkä voisi hieman harventaa? Aivan mainio vierailukohde on Radiomäki kyllä muuten kaikin puolin. Museo on mielenkiintoinen ja parabolinen peili on todella hauska kapistus. Mutta mihin se loisteputki on joutunut, mikä nojasi vanhan museorakennuksen kaiteeseen ja loisti siinä itsekseen olematta kiinni missään virtalähteessä? Kolmisenkymmentä vuotta sitten sitä lasten kanssa ihmeteltiin. Viimeksi käydessämme pitkästä aikaa ei loisteputkea enää ollut. Onkohan museokaan enää samassa rakennuksessa, en pysty muistamaan. Pitäisi varmaan käydä vähän useammin...

Jaseli

Juuri tuo asevastaisuus aiheutti että ei oltu satsattu tykkeihin. Puupölkkyjä sitten mustaksi maalattiin. Olisi pitänyt ostaa kunnon saksalaiset tykit. Älkäätte enää tehkö samoja virheitä ettei pahvitötteröistä ohjuksenkuvia tartte väsätä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X