Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Päijät-Häme

Lahden vanhin yhdistys sai viimein uudet asematilat Lotilasta - "Tätä olemme kaivanneet pitkään, ihan fantastista"

Lahden VPK sai pitkään kaipaamansa uuden asemapaikan entisen autohuoltamon tiloista. Kaupungin vanhimman yhdistyksen pitkäaikaiset jäsenet ovat nähneet, miten merkittävästi VPK:n vaatimukset ovat kasvaneet vuosien aikana.

– Ennen tällaiseen huudettiin käskyt ja komennot, kertoo Lahden VPK:n kunniapuheenjohtaja Vexi Salminen. Kuva: Antti Sepponen

Lahden Vapaaehtoisen Palokunnan, eli Lahden VPK:n, jäsenet kantoivat lauantaina 10. kesäkuuta viimeiset tavarat pois Möysänkadun vanhoista ja huonokuntoisista tiloista. Kauan odotettu muutto entisen autohuoltamon tiloihin Lotilaan on otettu ilolla vastaan.

- Kaikki on paremmin uusissa tiloissa, sanoo Lahden VPK:n puheenjohtaja Jukka Silenius.

Möysänkadun, alun perin väliaikaiseksi asemapaikaksi tarkoitettu, rakennus ehti palvella vapaapalokuntalaisia vuodesta 1960, jota ennen toiminta pyöri Lahden kaupungintalolla.

Silenius kertoo, että uudet tilat olivat olleet mietinnässä jo vuodesta 1999. Lahden kaupunki kaavoitti Möysänkadun tontin kerrostaloalueeksi, minkä jälkeen uusien tilojen saamiseksi on tehty yhteistyötä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ja Lahden kaupungin kanssa.

- Kukin voi olla eri mieltä, olivatko tilat väliaikaiset, jos toimimme niissä yli 57 vuotta. Siinä mielessä on haikea tunnelma, sillä aiempi sijainti oli hyvä, mutta toimivuus kumoaa haikeuden.

Lahden VPK:lla on pelastuslaitoksen kanssa sopimus, jossa se on sitoutunut lähtemään liikkeelle 10 minuutin kuluessa hälytyksestä yhdellä sammutusyksiköllä. Uuden aseman sijainti saattaa hidastaa yksikön liikkeellelähtöä.

- Sijainti vaikuttaa todennäköisesti jotenkin, sillä suurimmalla osalla jäsenistöstä matka asemalle pitenee. Aika näyttää, mitä tapahtuu. Kun Lahden eteläinen kehätie valmistuu, asemalta lähtö nopeutuu.

Lahden VPK tekee uudelle asemalle perinneparven, jossa voi nähdä paljon vanhoja esineitä yhdistyksen historian ajalta.
 

Vanhat esineet pääsevät näytille perinneparvelle

Tiloihin on rakentumassa perinneparvi, jonne on saatu vietyä varastossa lojuneita vanhoja esineitä. Nyt ne saavat arvoisensa paikan. Näyttävin ilmestys on miesvoimaruisku, jota on vedetty hevosella.

- Se on ollut käytössä 1920-1930-luvulla. Testasimme sitä pari vuotta sitten vanhan aseman pihalla, ja vesi lensi niin pitkälle kuin miehet jaksoivat pumpata, kertoo Lahden VPK:n kunniapuheenjohtaja Vexi Salminen.

Salminen liittyi 50 vuotta sitten ensin poikaosastoon ja on toiminut myös 20 vuotta yhdistyksen puheenjohtajana.

- Tänne jää nalkkiin. Ei täältä osaa pois lähteä.

Lahden VPK:n kunniajäsen Jorma Honkala kertoo asuneensa lapsena lähellä kaupungintaloa, jossa VPK:n ja vakinaisen palolaitoksen tilat sijaitsivat aikoinaan.

- Haastattelin pienenä nassikkana kaupungintalolla palolaitoksen miehiä. Hälytyksen tullessa jäin istumaan tuolille kaverini kanssa, kun he lähtivät pelastustöihin. Välillä istuimme kaksikin tuntia, kertoo yli 70 vuotta ja 7-vuotiaasta asti VPK:ssa mukana ollut Honkala.

Lahden VPK:n puheenjohtaja Jukka Silenius, kunniapuheenjohtaja Vexi Salminen ja kunniajäsen Jorma Honkala ovat haltioissaan suihkutiloista, jotka puuttuivat Möysänkadun asemalta kokonaan.
 

Suihkutilat uudella asemalla ovat jäsenistön mieleen

Kaikki kolme toimipaikkaa nähnyt kunniajäsen pitää merkittävänä muutoksena, että autojen ympärillä mahtuu nyt työskennellä asemalla.

Vanhoista tiloista puuttuivat kunnon tilat kaluston säilyttämiseen ja huoltamiseen, jotka on saatu Lotilan rakennukseen.

- Puhdas ja likainen puoli ovat erikseen. Päivystykseen on sopivat oleskelutilat, eikä kaikkien tarvitse enää ahtautua kalustohalliin, sanoo Silenius.

Uuden entistä paremman koulutustilan ja oleskelutilan yhteydessä on historiaseinä, jossa näkyy vapaapalokuntalaisten ryhmäkuvia esimerkiksi vuodelta 1904. Varusteet ovat muuttuneet paljon vuosisadan aikana.

Keittiön ja hallituksen huoneen jälkeen siirrytään tilaan, josta henkilöstö on haltioissaan.

- Tätä olemme kaivanneet pitkään. Ihan fantastista. Pojat korkkasivat saunan lauantaina, kertoo Silenius.

Möysän asemalta puuttuivat myös suihkut kokonaan.

- Paloa sammutetaan joskus monta tuntia, minkä takia on ehdotonta, että päästään ainakin peseytymään, sanoo Honkala.

Silenius osoittaa seuraavaksi löylymittaria.

- Oletteko nähneet tuollaista? Katsokaa, mikä asteluku siinä on.

Saunamittari ei ole mikään perinteinen, sillä se mittaa painetta baareina.

- Pojat hokasivat sen viime lauantaina. Joku oli kysynyt, paljonko saunassa on lämmintä. Vastaus kuului, että seitsemän baaria.

Uusissa tiloissa on kunnon tilat kaluston säilyttämiseen ja huoltamiseen.
 

Enää ei tarvitse ajaa hiljaa takaisin asemalle

Silenius kertoo, että vanhan tallin toisessa reunassa oli yksi lattiakaivo. Uudessa hallissa on joka auton alla kaivot ja sulamisvedet poistuvat vaivattomammin. Ennen autot pestiin pelastuslaitoksen tiloissa, mutta uusissa tiloissa on sisäpesuhalli, mikä nopeuttaa myös hälytysreissulta tai harjoituksista palaamista, kun autojen kuraantumista ei tarvitse Paavolan asemalla tehdyn pesun jälkeen varoa.

- Ennen yritimme ajaa hiljaa takaisin, jotteivät autot likaantuisi, kertoo Silenius.

- Täytyy sanoa, että kehitystä on 70 vuoden aikana tapahtunut, sanoo Honkala.

Toimintaan mukaan haluavien toivotaan osallistuvan avoimiin oviin

Virallisia avajaisia uudella asemalla vietetään 12. elokuuta. Tilaisuudessa on paikalla pelastusylijohtaja Esko Koskinen, joka pitää avajaispuheen.

- Yleisö pääsee katsomaan ja arvostelemaan, miltä täällä näyttää, sanoo Honkala.

Juhlinta jatkuu avoimien ovien päivänä 19. elokuuta. Erityisesti Saksalan ja Kerinkallion lähialueiden asukkaiden toivotaan tulevan tutustumaan vapaapalokunnan toimintaan.

- Joku on jo soittanut varapuheenjohtajalle ja tiedustellut mahdollisuudesta liittyä mukaan, kertoo Silenius.

Pitkän linjan vapaapalokuntalaisilla Vexi Salmisella ja Jorma Honkalalla on paljon muistoja erilaisilta pelastusreissuilta.
 

Pitkäaikaiset VPK:n jäsenet ovat nähneet pahoja tulipaloja

Vuonna 1879 perustettu Lahden Vapaaehtoinen Palokunta on kaupungin vanhin yhdistys. Yhdistyksen toiminta sai alkunsa Lahden kylän palosta 1877.

- Tuntuu, että 1800-luvun lopussa koko Lahden kylä oli enemmän mukana touhussa. Nykyään kaikilla ei ole enää aikaa ja tarmoa lähteä tähän mukaan, sanoo Silenius.

Perustajajäseniin kuuluivat esimerkiksi apteekkari Sten Sture Stockus, jonka apteekki tuhoutui Lahden kylän palossa, ja kauppias Arndt Koskinen. Kunniajäseniksi on nimetty perustajajäsenien lisäksi esimerkiksi Lahden entinen pormestari Otto Lyytikäinen.

Palokunta toimi ensin eri puolilla kylää ja 1900-luvun alussa alkoi varojen keräys omia yhteisiä tiloja varten, jotka varmistuivat Lahden kaupungintalosta. Silenius kertoo, että VPK:lla oli paloautokalusto ennen palolaitosta, joka liikkui hevosilla alkuaikoina.

Honkalan pahin muisto hälytyksestä on vuosikymmenien takaa.

- Kaupungintalosta nousi valtava savupatsas. Soitin välittömästi ruokatunnilta töihin, että kaupungintalo palaa ja minä menen sinne. Kerkesin kävellä kaupungintalon viereen, kun automme tuli ja otin sieltä ylimääräiset haalarit. Hälytys tuli puolen päivän aikaan, ja pois lähdettiin ennen keskiyötä.

- Naisosasto toi evästä meille yöllä ja poliisit olivat mielissään, kun heillekin tarjottiin ruokaa, kertoo Salminen.

Lahden VPK:n kunniapuheenjohtaja Vexi Salminen testasi kuntoilulaitetta aseman toisella parvella.
 

Maanantait pyhitetty harjoituksille

Lahden VPK:ssa on satakunta jäsentä ja neljä osastoa. Hälytysosasto muodostaa toiminnan rungon. Heitä on noin 25. Sileniuksen mukaan jäsenet toimivat sillä aktiivisuudella, mitä oma työ ja perhetilanne sallivat.

Hälytysosasto on hieman pienentynyt 35 vuoden aikana, kun Silenius on ollut mukana vapaapalokunnassa.

- Jäsenten vähentynyt määrä vaikuttaa hälytystehtävien hoitamiseen. Ymmärrän työnantajia, jotka eivät aina päästä lähtemään töistä, mutta toiminta on kuitenkin hyvää tekevää yhteiskunnalle. Ei voi kuin toivoa, että tähän saisi muutoksen.

Silenius toivottaakin uudet jäsenet tervetulleiksi.

- Jäseniä ei ole koskaan liikaa. Toive olisi, että saisimme kaluston aina täysipainoisesti liikkeelle, mutta siihen emme ole joka kerta pystyneet viime vuosien aikana.

Maanantaisin pidettävissä hälytysosaston harjoitusilloissa käy usein kymmenkunta ihmistä.

- Maanantait on pyhitetty monen palokuntalaisen perheessä harjoituksille, sanoo Silenius.

Maanantain harjoitusilloissa harjoitellaan pelastuslaitoksen kausisuunnitelman mukaisesti esimerkiksi vesihuoltoa.

Honkala kertoo, miten vesiletkuja kuivatettiin VPK:n kaupungintalon pisteellä aikoinaan.

- Kaupungintalon tornin puolivälissä oli letkujen kuivaustornissa aukko, josta pudotimme letkut kuivumaan heti tulipalosta tultuamme, kertoo Honkala.

Uuden entistä paremman koulutustilan yhteydessä on oleskelutila, jonka seiniä koristavat eri vapaapalokuntien viirit. – Katsotaan, loppuuko seinätila tulevaisuudessa kesken, sanoo VPK:n puheenjohtaja Jukka Silenius.
 

Vaatimukset kasvaneet huimasti

Honkala kertoo, että VPK:n toiminnan suurin muutos on ollut koulutusten ja vaatimusten lisääntyminen. Koulutuksessa perehdytetään sammutustyöhön.

- Alussa kaverit olivat valkoiset takit päällä, ja nyt varusteet ovat muuttuneet täysin. Kaikilla on henkilökohtaiset varusteet, ja niitä pitää huoltaa, kertoo Silenius.

Sileniuksen mukaan VPK:ssa on käytännössä savusukeltajilla samat vaatimukset kuin pelastuslaitoksella.

- Vaatimukset ovat kasvaneet koko ajan. Jos testejä ei läpäise, ei ole oikeutta tehdä esimerkiksi tulipalossa vaativaa savusukellusta. Aina siihen ei ole vaadittu kurssiakaan. Nykyään pitää miettiä, mihin paikkaan kaverin laittaa.

Lahden VPK:n jäsenistö testasi Lotilan aseman saunatiloja jo virallisena muuttopäivänä.
 

Kaupungin vanhin yhdistys

Lahden VPK

Vuonna 1879 perustettu Lahden VPK on kaupungin vanhin yhdistys, ja se sai alkunsa Lahden kylän palosta.

Perustajajäseniin kuuluivat esimerkiksi apteekkari Sten Sture Stockus, jonka apteekki tuhoutui Lahden kylän palossa, ja kauppias Arndt Koskinen.

Kunniajäseniksi on nimetty perustajajäsenien lisäksi esimerkiksi Lahden entinen pormestari Otto Lyytikäinen.

Lahden VPK:n virallinen muuttopäivä Lotilassa sijaitseviin tiloihin oli 10. kesäkuuta.

Möysänkadun, alun perin väliaikaiseksi asemapaikaksi tarkoitettu, rakennus ehti palvella vapaapalokuntalaisia vuodesta 1960, jota ennen toiminta pyöri Lahden kaupungintalolla.

Lahden VPK:ssa on satakunta jäsentä ja neljä osastoa, jotka ovat hälytys-, nuoriso-, nais- ja järjestöosasto.

1908 perustettu Suomen vanhin nuoriso-osasto on Lahden VPK:sta. Ryhmään otetaan 7-17-vuotiaita. Aktiivisia jäseniä on noin 15.

Kesäkuusta 2016 alkaen Lahden VPK ja Harjunalustan VPK ovat olleet osana Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen vesihuoltoryhmää.

Ira Mellberg
ira.mellberg@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X