Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Päijät-Häme

Salpauksen rehtori mielipidekirjoituksesta: "En näe tilannetta meillä näin rajuna"

Ammatillisiin oppilaitoksiin kohdistetut leikkaukset ovat pakottaneet oppilaitoksia järjestämään opetustaan osittain uusilla tavoilla.

Salpauksessa merkonomiksi opiskeleva Inka Aalto on parhaillaan työssäoppimisjaksolla. Aallon mielestä opetus on antanut hyvän pohjan työssäoppimiselle. Opiskelujaksojen aikana etäpäiviä ei juuri ole, vaan suurin osa kursseista suoritetaan lähiopiskeluna. Kuva: Antti Sepponen

Ammatillisiin oppilaitoksiin kohdistetut leikkaukset ovat pakottaneet oppilaitoksia järjestämään opetustaan osittain uusilla tavoilla. Joissakin oppilaitoksissa se on johtanut tilanteeseen, jossa opiskelijoilla ei välttämättä ole joka päivä koulua.

Helsingin Sanomat julkaisi keskiviikkona 19. huhtikuuta aihetta käsittelevän mielipidekirjoituksen, jossa lähihoitajaopiskelijan äiti ilmaisi huolensa siitä, ettei opiskelijoilla ole riittävästi lähiopetustunteja.

Salpauksessa lisättiin taitovalmentajien ajankäyttöä opiskelijoiden ohjauksessa

Opetusta on järjestelty uudelleen myös koulutuskeskus Salpauksessa.

Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen kertoo, että taitovalmentajan nimikkeellä olevien alan ammattilaisten aikaa opiskelijoiden ohjaukseen oppilaitoksessa on lisätty, vaikka teoriatunteja on jouduttu karsimaan.

- Meillä ei ole sellaisia tilanteita suunnitellusti, että opiskelijoiden työjärjestyksissä olisi useita itsenäisen työn päiviä. Yksittäinen etä- tai itsenäisen opiskelun päivä saattaa jaksosta riippuen olla, mutta tällaista kuviota, joka mielipidekirjoituksessa kuvattiin, en tunnista. En mielipidekirjoituksen kuvaamassa mittakaavassa enkä samalla tavoin systemaattisena ongelmana, Saarelainen sanoo.

"Resurssit ovat pienet, sitä ei käy kieltäminen"

Saarelainen painottaa, että erityisesti käytännön ja kädentaidon ammattiopintojen yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää panostaa opiskelijan taitojen harjaannuttamiseen.

- Resurssit ovat tänä päivänä pienet, sitä ei käy kieltäminen.

Resurssit ovat tänä päivänä pienet, sitä ei käy kieltäminen. Rehtori Päivi Saarelainen

Saarelainen korostaa, että opiskelijan pitää saada harjaannuttaa taitojaan käytännössä.

- Pelkkä opettaminen ei riitä, vaikka opetus olisi kuinka laadukasta tahansa. Opettajan opettamien asioiden harjaantumisen mahdollistajina, ennen opiskelijoiden työpaikoille menoa, taitovalmentajat ovat tärkeässä roolissa, Saarelainen sanoo.

Hyvää valmennusta työssäoppimiseen

Inka Aalto, 18, suorittaa koulutuskeskus Salpauksessa liiketalouden perustutkintoa.

Toisen vuoden opiskelija on parhaillaan työssäoppimisjaksolla omassa oppilaitoksessaan Svinhufvudinkadun yksikössä.

Aallon työtehtäviin kuuluu muun muassa Salpauksen sosiaalisen median tilien päivittäminen.

- Se opetus, jota itse olen saanut, on valmentanut hyvin työssäoppimiseen. Opettajat pitävät huolen siitä, että oppilas lähtee työssäoppimisjaksoille oikeanlaisin eväin.

Aallon viikkolukujärjestys vaihtelee sen mukaan, mikä jakso on meneillään. Opiskelupäivien pituus vaihtelee neljän ja kahdeksan tunnin välillä.

- Ainakaan itselläni ei ole tyhjiä päiviä. Jos opettaja sairastuu, opetus on aina järjestetty jollain tavoin, hän kertoo.

Suomen ammattiin opiskelevien liiton Sakin koulutuspoliittinen asiantuntija Antti Seitamaa pitää Helsingin Sanomien julkaiseman mielipidekirjoituksen kuvaamaa tilannetta tuttuna - tavallaan. Toisaalta hän ihmettelee, mitkä ovat kirjoittajan taustat.

- Leikkaukset huolestuttavat, ja tietysti järjestömme vastustaa niitä. On kuitenkin väärin vetää sellaista johtopäätöstä, että ammatillisen koulutuksen tilanne olisi suorastaan surkea. Sitä se ei missään tapauksessa ole.

Opiskelijat tyytyväisiä opetukseen

Vielä 1990-luvulla ammattikouluissa opiskeltiin 38 tuntia viikossa opettajien ohjauksessa. Opettajien ammattijärjestö OAJ laski muutama vuosi sitten, että lähiopetuksen määrä oli enää 28 tuntia viikossa, jolloin viikkoon jää 12 tuntia oppilaan omalla vastuulla olevalle opiskelulle.

OAJ haluaisi uuteen lakiin määrällisiä vaatimuksia ammattikoulujen opetukselle.

Opiskelijoilla on yhteneviä näkemyksiä OAJ:n kanssa erityisesti koulutuksen laadun suhteen, kertoo ammattikoululaisten arkea ja hyvinvointia selvittänyt Amisbarometri.

Barometrin mukaan ammattiin opiskelevat tiedostavat, millaista osaamista ja asennoitumista työelämässä tarvitaan.

Lähiopetuksen määrä on vahvasti sidoksissa opintojen etenemiseen.

Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ovat sitä tyytyväisempiä opintoihinsa, mitä enemmän he saavat lähiopetusta. Yli 30 tuntia lähiopetusta saaneista tyytyväisiä oli 72 prosenttia ja pari lähiopetustuntia saaneista vain noin puolet.

Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Silloin kyselyyn vastasi 20 840 opiskelijaa.

Toista kertaa toteutettavan Amisbarometrin tiedot kerätään tämän kevään aikana. Barometrin tulokset julkaistaan syksyllä.

Barometrin toteuttavat Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö.

Ammatillinen koulutus

Uusi laki tulossa

Ammattikoulutusta koskevaa lakia uudistetaan parhaillaan.

Hallitus on päättänyt, että ammattikoulutuksen rahoituksesta leikataan 190 miljoonaa euroa tänä vuonna.

Koulutukseen oli tarkoitus tehdä samansuuruinen säästö jo viime hallituskaudella, mutta se kaatui vaalikauden lopun kaaoksessa.

Uudistuksen jälkeen laissa ei enää tehtäisi eroa aikuisten ja nuorten ammatillisen koulutuksen välille.

Tarkoitus on vastata yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja lisätä yhteistyötä työelämän kanssa: opiskelua siirretään yhä enemmän työpaikoille, mikä on paikallaan ammattiopinnoissa.

Erityisesti aikuisten koulutusaikoja halutaan lyhentää.

Uudessa rahoitusmallissa painotetaan opiskeluun käytetyn ajan sijaan suorituksia ja koulutuksen vaikuttavuutta.

Byrokratiaa vähennettäisiin.

Piia Kujala
piia.kujala@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (3)
Wille

Voi voi, kuinkas kävi syyslukukaudella 2016? Ainakin osalla oppilaita oli reilun kuukauden verran huomattavasti "arkivapaita" tai vaikkapa vain yksi oppitunti( joka oli aika turhauttavaa etenkin pitkän matkan takaa tuleville). Onko tuo jo siellä rehtorin työhuoneessa unohdettu??

Etlarietlari

Taitovalmentajia on lukujärjestyksiin lisätty jälkeenpäin eli ns. arveluttavia asiakirja merkintöjä. Alkujaan alunperin samoilla tunneilla ajallisesti luki opetusta niin nyt lukee aivan muuta. Muutos tuli kun asiasta alettiin kysyä. Asiakirjojen muuttaminen näkyy tietojärjestelmien lokista jota oph tai oaj voisi tutkia ihan mielenkiinnosta. Salpaus tekee aika riskillä noita opetustyön muutoksia kun perästäpäin muuttaa niitä opetustunteja taitovalmennukseksi. Syynä tietenkin että taitovalmentaja voi olla kuka tahansa kadulla kävelijä eikä kasvatusta ja opetusta opiskellut opettaja. Saisi Adulta esimerkki tulla mieleen miten näppärillä paperimuutoksilla pikkukupru kaatoi koko kouluttajan. Rehtori saisi avata miksi noin tehty että lokin mukaan muuteltu jäljestäpäin tunnit valmennukseksi?

Tavallinen duunari

Oma lapseni on 2 vuoden Salpauksen logistiikkapuolen opiskelija ja viime aikoina ollut todella paljon arkivapaita, lyhyempiä koulupäiviä, verkossa tehtäviä opiskelutöitä jotka voi tehdä kotona, ILTAVUOROJA eli kouluun päivällä ja kotiin 21-22 aikaan...et tosi kiva...säälin niitä jotka tulevat oikeasti jostain muusta kunnasta kouluun ja kaikillahan ei vielä ole ajokorttiakaan tässä vaiheessa. Kiva siinä sitten vanhempien järjestellä kyytejä koulusta kotiin...mitähän 3. vuosi vielä tuo tullessaan???

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X