Päijät-Häme

”Oleellista on, mitä tapahtuu klo 8-16” - Diabetestä ehkäisevään StopDia-hankkeeseen mukaan sekä tavallisia tallaajia että yrityksiä

Kakkostyypin diabetesta ehkäistään uudessa tutkimuksessa ryhmäohjauksella ja puhelinsovelluksella. Haussa on pieniä, pysyviä elämäntapamuutoksia.

Kuva: Noora Kiiskinen

Päijät-Hämeessä vastikään käyntiin polkaistu tutkimushanke selvittää, miten ihmisiä tuetaan kohti terveellisiä ruoka- ja liikuntatottumuksia. StopDia-hanke, jota tehdään myös Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, pyrkii pistämään stopin yhdelle suomalaisten kansantaudille, kakkostyypin diabetekselle.

- Kakkostyypin diabetes on ongelma, joka ei ole ratkennut, kuvailee hankkeen päätutkija, professori Jussi Pihlajamäki Itä-Suomen yliopistosta.

Kun aiemmassa interventiotutkimuksessa ihmisten elämäntavat laitettiin remonttiin, vaikutus oli merkittävä. Nyt haussa on pieniä, pysyviä elämäntapamuutoksia. Jopa muutaman kilon laihduttamisella voi olla iso vaikutus diabetesriskiin.

- Jos satakiloinen ihminen laihduttaa viisi kiloa, diabetesriski laskee jo kovasti. Pienet muutokset voivat auttaa, Pihlajamäki toteaa.

Hankkeen kautta yritetään tunnistaa entistä paremmin henkilöt, joilla on diabeteksen riski. Lisäksi yritetään selvittää, miten ohjaamalla motivaatio kasvaa. Tutkittavilla on käytössään puhelinsovellus ja osalla lisäksi ryhmäohjausta. Ryhmänohjaajia onkin koulutettu Päijät-Hämeessä viime syksynä.

Toimistoissa istutaan ”tolkuttomasti”

Tavallisten tallaajien lisäksi hankkeeseen on otettu mukaan myös yrityksiä. Se liittyy hankkeen toiseen tavoitteeseen, jossa elinympäristöä muokataan tukemaan terveellisiä elämäntapoja.

- Tulevaisuuden kannalta oleellista on, mitä tapahtuu kello 8-16, toteaa asiantuntijalääkäri Risto Kuronen Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksiköstä.

Muun muassa toimistotyössä istutaan edelleen hyvin paljon.

Yksi mukana olevista yhteisöistä on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, jossa työskentelee yli 7 000 henkeä. Yhtymässä on ollut seinillä esimerkiksi lappuja, joissa on kehotettu käyttämään rappusia hissiin sijaan.

Vielä yritysten puoli hankkeessa on kuitenkin alkuvaiheessa. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän terveys- ja sairaanhoitopalvelujen johtaja Kati Myllymäki kertoo, että terveellisten elämätapojen tavoite voi näkyä vaikkapa kokoustarjoiluissa. Myös tolkutonta istumista pitäisi välttää.

- Ihmisten käytökseen vaikuttaminen on vaikea psykologinen laji, Myllymäki toteaa.

Silti terveellisempiä vaihtoehtoja voidaan tarjota monella tavalla.

- Jos aulassa on leveät, valoisat portaat ensimmäisenä ja hissi taaempana, ihmiset valitsevat portaat, hän kuvailee.

Perinteistä kansanterveystyötä

Tutkimushankkeessa on mietitty tarkkaan myös sitä, miten diabeteksen ehkäisyä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Pitkällä aikavälillä on tarkoitus myös rakentaa malli, jolla yhteiskunta voi tukea terveellisiä elämäntapoja.

- Hanke on perinteisintä kansanterveystyötä, toteaa Myllymäki.

Hän vertaa tutkimusta aikanaan Pohjois-Karjalassa tehtyyn hankkeeseen, jossa muun muassa houkuteltiin ihmisiä vaihtamaan leivän päälle terveellisempi levite.

- Väestötason ravintomuutoksilla saatiin huima lasku valtimotautikuolleisuuteen. Diabetes on myös eräänlainen valtimotauti, jolla on ikäviä seurauksia, Myllymäki sanoo.

Mukaan vajaa 1 700

Tutkimukseen pyritään saamaan Päijät-Hämeen alueelta mukaan 1 650 henkilöä, joilla on korkea riski sairastua 2-tyypin diabetekseen.

Alkuvaiheessa olevaan tutkimukseen etsitään tutkittavia loppuvuoteen saakka. Apuna on verkkopalvelu, jossa oman diabetesriskinsä voi testata. Korkeat riskipisteet saaneita ohjataan verensokerimittaukseen, joita tehdään kevään aikana isommissa terveyskeskuksissa sekä Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Lisäksi heitä kutsutaan mukaan tutkimukseen.

Ensimmäiset verensokerin mittaukset tehdään Paavolan terveysasemalla 4. huhtikuuta.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi

Lue seuraavaksi X