Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Kovia kokenut Lahden Ooppera herättelee Pohjan neidin pitkäksi venähtäneiltä uniltaan

Sopraano Pirjo Leppänen (keskellä) laulaa oopperan nimiroolin Pohjan neitinä. Vieressä seisova Henna Taskinen on hänen roolinsa viittoja eli ”henkiolento”. Kuvan puvustus ei ole lopullinen. Kuva: Mirja Hussain

Lahdessa tehdään pienimuotoinen kulttuuriteko lauantaina, kun Pikkuteatterissa saa ensi-iltansa Oskar Merikannon säveltämä Pohjan neiti -ooppera. Teos oli valmistuessaan ensimmäinen suomenkielinen ooppera.

Viimeisten sadan vuoden kuluessa Pohjan neitiä on tiettävästi esitetty vain kerran, vuonna 1999 Vesannolla. Lahden oopperayhdistyksen tuottaja Pirjo Leppänen tietää, miksi teos on kerännyt pölyä päälleen.

- Oopperasta ei ole ollut olemassa painettua nuottimateriaalia, Leppänen kertoo.

Leppänen kirjoitti nuotin puhtaaksi itse vanhan orkesteripartituurin facsimile-kopion perusteella.

Luulisin, että moni kuulija lähtee täältä jotakin laulua hyräillen. Tuottaja Pirjo Leppänen

- Halusimme tehdä jotain konkreettista Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi. Onhan tämä kuitenkin merkittävä teos, Leppänen perustelee.

Miksi neidin siivet eivät kantaneet?

Pohjan neiti syntyi SKS:n sävellyskilpailun tuloksena vuonna 1898, mutta kantaesityksensä se sai vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Vuonna 1913 ooppera kuultiin Savonlinnan oopperajuhlilla. Leppäsen mukaan esityksiä oli jonkin verran muuallakin, mutta vuonna 1917 oopperan lento lakkasi. Tiettävästi säveltäjän poika Aarre Merikanto (1893-1958) oli myöhempiä tuotantoja vastaan.

- Oli myös ongelmia tenorien löytämisessä. Ja kun Suomi oli itsenäistynyt, näin voimakkaasti kansallismieliselle oopperalle ei ollut ehkä enää tarvetta, Leppänen arvelee.

Oopperan tarina on peräisin suoraan Kalevalasta ja kuvaa Väinön (Väinämöinen) kosioreissua Pohjolaan. Aikalaiskritiikki piti Merikannon musiikkia kelvollisena, mutta Antti Rytkösen librettoa moitittiin sekavaksi. Esimerkiksi Wiipuri-lehti kirjoitti kesällä 1908, että teoksesta puuttuu ”reipastuttavaa ainesta” ja siinä on ”turhia köörejä”.

Leppänen myöntää, että kuorolla on tosiaan paljon laulettavaa. Hän kuitenkin uskoo, että Merikannon sävelkieli uppoaa nykykuulijaan.

- Merikanto sävelsi hyvin iloista, kevyttä ja helposti lähestyttävää musiikkia. Luulisin, että moni kuulija lähtee täältä jotakin laulua hyräillen, Leppänen sanoo.

Väinö (Juha-Pekka Mitjonen) kosii Pohjan neitiä, tunnetusti huonolla menestyksellä. Kuva: Mirja Hussain

Kengännauhabudjetilla

Paitsi että Leppänen on toiminut esityksen tuottajana, hän laulaa itse oopperan naispääroolin Pohjan neitinä. Väinönä esiintyy baritoni Juha-Pekka Mitjonen. Teos esitetään pianosäestyksellä.

- Ei ollut aikaa kirjoittaa stemmoja koko orkesterille, Leppänen perustelee.

Pelkkä piano tulee luonnollisesti myös edullisemmaksi kuin kokonaisen orkesterin pestaaminen. Kulut on syytä pitää minimissä, sillä moni oopperanystävä muistelee vieläkin karvaasti Lahden kaupunginteatterissa viisi vuotta sitten esitettyä Trubaduuri-oopperaa. Oopperayhdistys otti siitä yli 50 000 euroa takkiinsa.

- Budjetti on viisinumeroinen, kaikki mikä vain voidaan, on tehty itse. Lavastuksena on oikeastaan vain kolme koivupölliä, mutta lisäksi meille tulee tähän 3D-projisointeja, Leppänen kertoo.

Jermo Grundström ohjaa nyt ensimmäistä kertaa oopperaa. Kuva: Mirja Hussain

Kalevalaa kuulovammaisillekin

Jermo Grundströmin ohjaaman oopperan erikoisuutena on viittomakieli. Kullakin pääroolin esittäjällä on oma ”henkiolentonsa”, joka kulkee hahmon mukana näyttämöllä ja simultaanitulkkaa laulua viittomakielelle. Viittojat ovat Lahden Lauletaan Viittoen -kuorosta.

Ruotsalaissuomalainen Grundström ohjaa oopperaa nyt ensimmäistä kertaa, mutta musiikkiteatterista hänellä on pitkä kokemus. Lahteen hän on ohjannut aiemmin Rent-musikaalin vuonna 2011.

Grundström näkee Kalevalassa myyttisen seikkailukertomuksen.

- Näinä aikoina kun ihmiset intoilevat esimerkiksi Game of Thronesista, on kiva huomata, että meillä on omasta takaa tarina, jossa on paljon samanlaisia aineksia, nykyisin Helsingissä asuva ohjaaja miettii.

Pohjan neiti ensi-illassa Lahden Pikkuteatterissa 14.10. klo 19. Kuusi esitystä, joista viimeinen 8.11.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X