Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Teatteriarvio: Kansallisteatteri teki Kjell Westön romaanista vangitsevan 1930-luvun ajankuvan

Timo Tuominen esittää Claes Thunea, joka puhuu humanismin puolesta. Hänen ystävänsä Zorro (Esa-Matti Long) uskoo fasismiin. Kuva: Mitro Härkönen

Kansallisteatteri
Kangastus 38
Kantaesitys pienellä näyttämöllä 8.9.

Kangastus 38 on poikkeus Kjell Westön romaanituotannossa. Se ei kiedo lukijaansa pitkiin kaariin ja lämpimästi hyväileviin lauseisiin vaan tarkentaa säälimättömästi yhden murroskauden vinoutumiin. Käsittelyssä on 1930-luku, joka tiivistyy puolen vuoden ajanjaksoon vuonna 1938.

Westöksi lähes trillerimäisen Kangastus 38:n tunnistaa kuitenkin päähenkilöstään, asianajaja Claes Thunesta. Naissuhteissaan epäonnistunut ”Klabben” on surullisen hahmon ritari ja humanisti, joka yrittää puhua inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolesta raudanlujien aatteiden aikana.

Hänen henkireikänsä on entisistä opiskelukavereista koostuva Keskiviikkokerho, jonka muut jäsenet ovat kovasti saksalaisiin aatteisiin kallellaan. Mukaan on otettu myös runoilija Jogi, jonka juutalaisuudesta tulee ongelma vasta myöhemmin. Thunen konttoristi on puolestaan rouva Wiik, jonka taustasta paljastuu menneisyys punakaartissa ja vankileirillä.

Tiivistunnelmainen ohjaus

1930-lukulaisuutta tuntuu olevan tänä syksynä suomalaisessa kulttuuri-ilmastossa enemmäkin. Myös Rosa Liksomin Everstinna ja Antti Tuurin Ikitien filmatisointi rakentavat perustansa siihen, miksi suomalaiset hurahtivat 1930-luvulla fasismiin ja mitä siitä seurasi.

Westön kirja on ihmislaboratorio, jossa tutkitaan sitä, miten suuret yhteiskunnalliset aatteet valuvat pieninä puroina läpi yhteiskunnan kaikkien kerroksien. Romaanin ovat Kansallisteatterin näyttämölle siirtäneet dramaturgi Michael Baran ja ohjaaja Mikaela Hasán.

Noir-henkinen dramatisointi on harvinaisen onnistunut. Melko tarkasti kirjaa seuraava käsikirjoitus onnistuu poimimaan alkutekstistä olennaisen mutta kasvaa samalla täysin itsenäiseksi teokseksi.

Rouva Wiikin persoona jaetaan kolmeksi kuten kirjassakin. Näin päästään kiinni hänen mielensä hajoamiseen ja roolipeleihin. Ratkaisulla tehdään myös Wiikin päänsisäinen puhe näkyväksi ilman kömpelöä itsekseen jutustelua.

Vaikka puhetta on paljon ja toimintaa vähän, lyhyinä kohtauksina etenevä ohjaus pitää katsojan otteessaan. Tiivistunnelmainen aatedraama ratkoo samalla mysteeriä: kenet Keskiviikkokerhon jäsenistä rouva Wiik tuntee ennalta ja miksi?

Vuonna 1918 tukahdutetut huudot nousevat lopulta kohtalokkaasti kuuluviin. Taustalla tarinan teemabiisinä soi Ravelin pakkomielteenomainen Bolero, jonka kaunis melodia kasvaa huumaavaksi pauhuksi, kunnes kaikki romahtaa.

Erinomaiset pääroolit

Timo Tuominen on Claes Thunena erinomainen, boheemi virkamies ja optimisti, joka jaksaa uskoa ihmiseen, vaikka vaimo jättää ja paras kaveri pettää. Hän tuntuu kuitenkin kieltävän itseltään kaikki negatiiviset tunteet.

Myös rouva Wiik (Noora Dadu, Edith Holmström, Cécile Orblin) on erittäin mielenkiintoinen hahmo, rationalisti, josta menneisyys ja kostonhimo kuitenkin onnistuvat ottamaan niskalenkin.

Keskiviikkokerhon jäsenet (Antti Pääkkönen, Esa-Matti Long, Petri Liski) jäävät sen sijaan melko yksitahoisiksi yläluokkaisiksi herrasmiehiksi, joille sivistys on vain ohut naamari alkukantaisten viettien päällä. Varsinkin lääkäri Zorrolle (Long) natsien rotuopit ovat suuri lupaus ja lupa luopua näistä naamareista.

Kristo Salminen näyttelee oman kansansa kohtalosta järkyttyvän Jogin mielen horjumisen sopivan vähäeleisesti mutta vaikuttavasti. Hänen kohtaloonsa tiivistyy myös juutalaiskysymyksen käsittely Suomessa: poissa silmistä, poissa mielestä.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X