Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Katri Alatalon fantasiakirjassa on kaikuja Tähtien sodasta

Katri Alatalo

Käärmeiden kaupunki

Gummerus 2017. 686 s.

Arabian hiekkadyynit, beduiinieksotiikka ja orientalistinen romantiikka kiehtoivat eurooppalaisia 1800-luvulla. Suomalaisista Georg August Wallin tutkimusretkeili henkensä uhalla Arabian aavikoilla 1840-luvulla ja kirjoitti jälkipolville huimia matkapäiväkirjoja.

Jyväskyläläisen Katri Alatalon fantasiaromaani Käärmeiden kaupunki hakee vaikutteita juuri läntisestä orientalismista. Romaanin korkeakulttuurit ja valtataistelut mieltyvät myös todelliseen historiaan, muinaiseen Mesopotamiaan.

Alatalon temppu on kuitenkin yhdistää historiallista ja maagista aavikkoseikkailua nykyajan nuorten ailahteleviin tunteisiin, ihmissuhdekoukeroihin ja itsetutkiskeluihin. Romaani käsittelee rakkautta, seksiä, pettymystä ja mustasukkaisuutta nuorten aikuisten näkökulmasta ja tavalla, joka liittää Käärmeiden kaupungin muodikkaaseen young adult -kirjallisuuteen.

Isommassa kuvassa romaani pohtii hyvän ja pahan rajanvetoa sekä ajankohtaisesti hyvän hallitsijan luonnetta ja uskonnon roolia yhteiskunnassa.

Silmänisku Tähtien sodalle

Tarinan ydinkolmikon muodostavat Kharras-Dimin aavikkokaupungin lapsuudenystävät, käärmeprinsessa Ninette, velhon oppipoika Sulwaen ja salaperäinen muodonmuuttaja Arry.

Ystävykset löytävät aavikolta jättiläiskäärmeen munia, jotka Arry rikkoo Ninetten kauhuksi. Samalla järkkyy ystävyyden ja maailman tasapaino. Naapurivallan hyökkäys ajaa Kharras-Dimin kansan ja kolmikon kaivosorjiksi Samitšan kaupunkiin, jossa orjat louhivat taikakiveä ja papit palvovat mystistä Rashaz-jumaluutta.

Ninetten, Sulwaenin ja Arryn asetelma tuo aluksi mieleen Tähtien sodan kolmikon, kapinallisprinsessa Leian, Voimaa etsivän Luke Skywalkerin ja omia polkujaan kulkevan Han Solon, mutta Alatalo mutkistaa suhdekuvion ja henkilögallerian moninkertaisesti. Suurista fantasioista esiin pilkahtaa myös Taru sormusten herrasta: Rashazin taikakivisydän muistuttaa elokuvatrilogian Sauronin silmää ja näkymättömät Rashaz-papit nazgûleja.

Alatalon romaani pohjaa niin ikään elokuvalliseen toimintaan. Varsinkin kirjan alku ja loppu ovat hengästyttävää actionia. Siinä välissä sivumäärää kasvattavat mutkaiset ihmissuhteet ja niiden puhkiselittäminen, vaikka lukija pärjäisi vähemmilläkin vihjeillä.

Ihmisiä enemmän tarinassa vilisee käärmeitä, valtavasti myyttisiä luikertelijoita. Käärmepelkoisille romaani on ankaraa siedätyshoitoa.

Risto Löf

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X