Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kulttuuri ja viihde

Akseli Gallen-Kallelalta kuolema-aiheita, Kalevalaa ja Afrikan eksotiikkaa Pyhäniemessä - Marita Liulia ja 17 muuta nykytaiteilijaa käyvät vuoropuheluun klassikon kanssa

Marita Liulia kertoo saaneensa innoitusta maalauksiinsa tanssista. Punainen piste -teoksen viirut on maalattu käsillä ja kynsin raapimalla. Kuva: Viena Kytöjoki

Pyhäniemen kartanossa Hollolassa avautui perjantaina kesän kuvataidenäyttely. Sen klassikkotaiteilijana on Akseli Gallen-Kallela. Kansallistaiteilijalta nähdään Kalevala-aiheita, kuten piirros Kullervon sotaanlähdöstä, Afrikassa syntyneitä teoksia, alastonmaalauksia ja kuolema-aiheita.

Näyttelyn kuraattori Riikka Latva-Somppi kiteyttää näyttelyn punaisen langan yhteen sanaan. Se on väkevä.

- Kun aloin käydä teoksia läpi, esiin nousivat ne, joissa on voimakas tunnelataus, Latva-Somppi sanoo.

- Aloin myös leikkiä sellaisella ajatuksella, että mitä Gallen-Kallelan tuotannosta nousisi esiin, jos hän olisi nykytaiteilija.

Näyttelyn kurattori Riikka Latva-Somppi asettui kuvaan Akseli Gallen-Kallelan Hevostutkielman kanssa.
 

Lapsen kuolema heijastui tuotantoon

Gallen-Kallela ei ollut yhden ismin, yhden tyylisuunnan taiteilija, Latva-Somppi muistuttaa. Gallen-Kallelan monipuolisuus näkyy myös Pyhäniemen näyttelyssä. Esillä on useita eri tekniikoita: maalauksia, piirroksia, grafiikkaa, puu- ja pronssireliefejä ja veistoksia.

Ikkunalla, kartanon alakerrassa katselevat pienet tyttöveistokset. Pronssinen niistä on Kirsti, taiteilijan tytär. Puusta veistettyä tyttöä Latva-Somppi arvelee toiseksi tyttäreksi Marjataksi. Veistoksen parina on Kalman kukka -piirros, jossa Marjatta-tyttö on kuvattu lähteellä. Marjatta kuoli kurkkumätään vain muutaman vuoden ikäisenä.

- Marjatan kuolema oli Gallen-Kallelalle hyvin raskas, ja hän kantoi syyllisyyttä siitä, että ei ollut paikalla. Hän teki joitakin teoksia surutyötä tehdessään, ja varmaankin kuolema vaikutti myös muuhun tuotantoon, Latva-Somppi sanoo.

Perheen merkitys taiteilijan elämässä on vahvasti läsnä näyttelyssä. Hauska pilkahdus on piirustus norsuista ja muista eläimistä, jotka Gallen-Kallela piirsi Afrikan matkallaan. Mukana matkalla kulki myös perhe. Siitä kertoo piirustukseen kirjoitettu teksti: isän piirtämiä kuvia.

Marita Liulia jatkaa omaa kultakauttaan

Kansallistaiteilijan kanssa vuoropuheluun asettuvat nykytaiteilijoiden teokset. Niissä toistuvat erityisesti luontoaiheet. Tekniikoiden kirjo on jälleen laaja: mukana on esimerkiksi keramiikkaa, lasiveistoksia ja tekstiilitaidetta. Olihan Gallen-Kallelallakin vahva taideteollinen tausta.

Omaa kultakauttaan näyttelyssä jatkaa Marita Liulia. Hänen Kultakausi-näyttelynsä nähtiin hiljattain Serlachius-museo Göstassa Mäntässä, ja mukana oli myös teoksia Gallen-Kallelalta. Kuten Mäntässä, myös Pyhäniemeen tuoduissa maalauksissa hehkuvat kulta, helmiäinen ja laava. Nykytanssista innoituksen saanut Punainen piste on maalattu osin käsin.- Siveltimellä tulee liian sievää jälkeä. Kun maalaa käsin, jälkeen saa enemmän voimaa, Liulia sanoo.

Viime vuosina monialainen taiteilija on innostunut maalaamisesta uudella tavalla. Viidessä vuodessa on syntynyt satakunta maalausta.

- Nyt on hirveän hyvä kausi päällä, kultakausi, Liulia sanoo.

Elvis-taiteilija Markku Laakso maalasi 70 kuvaa ihmisestä

Markku Laaksolla suhde Gallen-Kallelaan on ollut aina hyvin likeinen. Elvis-maalauksistaan tunnettu Laakso on hyödyntänyt Gallen-Kallelan Kalevala-teoksia myös hyvin konkreettisesti maalaamalla niistä pastisseja. Sammon puolustusta mukailevassa teoksessa Väinämöisen paikan on ottanut Elvis. Pyhäniemessä Elvistä ei kuitenkaan nähdä. Viime vuosina Laakso on maalannut laajan sarjan ihmistutkielmia.

Markku Laaksolta nähdään muun muassa teos Kaksoset sumuisessa metsässä.
 

Päästä varpaisiin -teoskokonaisuudessa on 70 pientä maalausta. Valtaosan malleistaan Laakso on kuvannut alastomina, aivan kuten Gallen-Kallelakin Pariisin kaudellaan. Nuorin Laakson malleista oli paikalla näyttelyn avajaisissa. Hän on perheen uusi tulokas, viisiviikkoinen lapsi.

Markku Laakson Päästä varpaisiin -teoskokonaisuus kattaa 70 maalausta.

 

Ilkka Virtanen on veistänyt puusta luurankomaisia hahmoja. Ne herättävät kysymään, mitä jos evoluutio olisi mennyt toisin.

Tiia Matikaisen keramiikkateoksissa heijastuvat peittämisen ja paljastamisen teemat.
 

Näyttely avoinna 1.7.-11.8. Pyhäniemen kartanossa Hollolassa.

Kesä 2017

Nykytaide kohtaa klassikon

Pyhäniemen kartanon kesänäyttelyssä nähdään yli 30 teosta Akseli Gallen-Kallelalta (1865-1931). Teokset on saatu näyttelyyn Gallen-Kallela museosta.

Näyttelyn nykytaiteilijoita on 18. He ovat Marita Liulia, Pauliina Pöllänen, Teija-Tuulia Ahola, Annika Dahlsten, Miisa Hatakka, Miina Laine, Ville Heimala, Christina Holmlund, Kati Immonen, Markku Laakso, Aleksi Martikainen, Tiia Matikainen, Aki Turunen, Ilkka Virtanen, Tuija Teiska, Viggo Wallensköld, Melek Mazici ja Katri Haahti.

Nykytaiteilijoilta nähdään muun muassa maalauksia, veistoksia, installaatioita ja valokuvia.

Kuvataidenäyttelyn on kuratoinut Riikka Latva-Somppi.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (1)
Mesenaatti

Näyttely on hyvä, näyttelyn tuotot menevät vain väärään osoitteeseen. Älkää nyt hyvät ihmiset kantako viimeiset kopeekkanne talousskandaaleissa ryvettyneelle kartanoherralle. Hänen rakentamansa korttitalo on romahtamassa, kuten myös tyhjillään, kohta homeisena sojottava Lahden konserttitalon asunto-osan projekti on.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X