Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kulttuuri ja viihde

Uutuuskirjassa sukelletaan leipuriperheen elämään Lahdessa 1800- ja 1900-luvuilla - mukana myös aikakauden reseptejä

Kaneli ja kardemumma – leipuriperheen elämää Lahdessa 1875–1917 näyttely nähtiin Lahden historiallisessa museossa tämän vuoden maaliskuuhun saakka. Kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen (vas.) leipoi Helmi Keckmanin korinttileipiä ja Näyttelypäällikkö Tiia Tiainen teki Oskari Lefrénin appelsiinikakun vuoden 2016 maaliskuussa. Kuva: Juha Peurala

Lahden kaupunginmuseo julkaisee ensi viikolla Kaneli ja kardemumma -kirjan, jossa kerrotaan Lefrénin leipuriperheen elämästä Lahdessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Virallisesti kirja julkaistaan 30. kesäkuuta, mutta kirja on jo nyt myynnissä Lahden historiallisella museolla. 183-sivuisen teoksen on kirjoittanut tutkija Päivi Taipale.

Teos liittyy Lahden historiallisella museolla tämän vuoden maaliskuuhun saakka olleeseen Lefrénin perheen elämää esitelleeseen näyttelyyn. Näyttely kertoi laajemminkin elämästä vuosisadan vaihteen Lahdessa ja Suomessa sekä leipurien ammattikunnasta.

- Näyttely on kirjan lähtökohta. Kirjaa varten sitten selvitettiin leipomista laajemminkin, Taipale sanoo.

Reseptejä menneiltä vuosisadoilta

Kirjassa keskitytään perheen elämään Lahden kylässä, kauppalassa ja kaupungissa sekä ihmisten arkipäiväiseen elämään, joka usein jää suurempien tapahtumien varjoon. Taipaleen mukaan kirjassa on myös sen ajan reseptejä.

Teosta tehdessä yllättäväksi asiaksi paljastui Lahden kansainvälinen vetovoima.

- Tänne tuli ihmisiä esimerkiksi Ruotsista ja Saksasta käsityöläisiksi, kertoo Taipale.

Lahden historian lisäksi kirjassa käsitellään valokuvauksen historiaa. Kaikki leipomisesta kiinnostuneet saavat kirjasta tietoa siitä, miten leipurit kouluttautuivat alalle ja työskentelivät yli sata vuotta sitten.

Mimmi Pitkänen
mimmi.pitkanen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X