Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Jazz-ajan hurmaava road trip Amerikassa

F. Scott Fitzgerald
Amerikkaa autonrämällä
Suom. Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas 2017. 103 s.

Beyoncé ja Jay Z, klik. Kim Kardashian ja Kanye West, klik. Superparit eivät suinkaan ole uusi mediailmiö.

1920-luvun Yhdysvalloissa kaksi pariskuntaa vallitsi otsikoita. Länsirannikolla seurattiin Mary Pickfordin ja Douglas Fairbanksin Hollywood-avioliittoa. Zelda ja F. Scott Fitzgerald (1896-1940) keräsivät huomion itärannikolla.

Alkujaan artikkelisarjana vuonna 1924 julkaistu Amerikkaa autonrämällä kuvaa Fitzgeraldien kahdeksanpäiväisen matkan USA:n koilliskolkasta Zeldan kotiseudulle Alabamaan.

Reissuun lähdetään päähänpistosta. Uuden-Englannin muna-pekoniaamiaisiin kyllästyneet rakastavaiset haluavat aloittaa päivänsä etelän tyyliin kekseillä ja persikoilla. ”Puoli tuntia idean syntymisen jälkeen livuimme pitkin Connecticutin maalaistietä heinäkuisen auringon alla.”

Tie vie itärannikon suurkaupunkialueiden läpi puuvillavyöhykkeen ajokelvottomille kärrypoluille. Matkalaisten spontaanisuus luo hurmaavan vaikutelman iloisesti ylimielisistä nuorista amerikkalaisista, joiden illusorisen tunteen vapaudesta elokuvien ja populaarimusiikin kliseekoneisto on sittemmin ajanut piippuun.

Mehevän menevää proosaa

Nobelisti John Steinbeckin Matka Charleyn kanssa - Amerikkaa etsimässä sai kolhun, kun kirjailijan osoitettiin sepittäneen kodin inspiroivassa lämmössä tutustumisiaan kansan riveihin. Korjaamoilta hotelleihin etenevä Amerikkaa autonrämällä on myös osin fiktiota, mutta lukijalle sillä ei ole väliä.

Mehevän menevässä teoksessa olennaista on Fitzgeraldin vaivattomasti hengittävä proosa, joka saavutti huippunsa aikakauden niputtaneessa romaanissa Kultahattu (1925).

Sisällöltään kepoisampi Amerikkaa autonrämällä ilmentää yhtä lailla ajan henkeä sekä hyvässä että huonossa. Zeldan räävittömän modernin housupuvun herättämä närä hymyilyttää, Fitzgeraldin alentava suhtautuminen mustiin ei niinkään.

Sen sijaan teoksen nokkela huumori ei ole vanhentunut. ”Meillä tosiaan oli vararengas. Sen nimi oli Lasarus.”

Pekka Jäntti

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X