Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Hämäläinen soturi Bysantissa - hollolalaisen Juhana Säteen romaani vie Konstantinopoliin tuhat vuotta sitten

Juhana Säde osoittaa tuntevansa aiheensa perin pohjin. Kuva: Mirja Hussain

Juhana Säde
Kaupunkien kuningatar
Myllylahti 2016, 333 s.

Millaista elämää eli palkkasoturi, joka reilut tuhat vuotta sitten ajautui nykyisen Suomen Hämeestä silloiseen Rooman valtakuntaan? Vaarallista mutta myös kansainvälistä ja kulttuurisesti rikasta - ainakin hollolalaisen Juhana Säteen Kaupunkien kuningatar -romaanin perusteella.

Historiallinen romaani on itsenäinen jatko-osa 2014 ilmestyneelle Maattomat kuninkaat -teokselle. Molempien päähenkilö on turkiskauppias Rautia, joka jättää nykyisen Hollolan tienoilla sijainneen kotinsa sukujen ja heimojen välisten kaunojen vuoksi ja ajautuu idäntietä pitkin kohtia Bysanttia.

Juonittelua ja kilpailua

Kaupunkien kuningatar -kirjan alussa Rautia herää haavoittuneena rajaseudun taistelutantereella arvokas sotalippu vieressään. Tappio on ollut suuri, eikä mies heti pysty hahmottamaan, onko hän vihollisten vai ystävien keskellä. Vangittuna hän päätyy Argyropolous-suvun maatilalle, jonka omistaja kuuluu Rautian palkanneeseen hallitsijasukuun.

Tilan päävastuussa on perheen tytär, joka osoittautuu sivistyneeksi mutta myös taitavaksi hevosten kanssa. Rautian ja Marian välillä kipinöi heti, aluksi epäluulo ja kilpailuhenki ja yhä enemmän luottamus ja kiintymys. Muutama romanttinenkin kohtaus tulee vastaan, vaikka teos muuten on varsin puhdas tästä elementistä.

Sitä enemmän Kaupunkien kuningatar viljelee kilpailuja, juonitteluja, kahakoita ja kuvauksia sotilas- ja hovielämästä. Uskonnon merkitys on vahvasti läsnä, onhan keisari Basileios saanut valtansa suoraan kristittyjen jumalalta. Munkit osaavat juonitella, samoin rajoilla uhkaavat muslimit. Kristityistä Rautia luottaa syvimmin munkki Nikeforokseen, johon hän on tutustunut pohjoisessa.

Lukijalle runsas ja pitkä matka

Teoksen juoni etenee vahvasti salaliittolaisten jäljillä pääosin nykyisen Kreikan ja Turkin alueella.

Pohjoisen pakana Rautia kuulee ulkopuolisena usein ratkaisevan vihjeen, jonka hän älykkäänä ja kielitaitoisena osaa yhdistää edellisiin. Ovia aukeaa lisää, kun hänet nimitetään hallitsijan miekankantajaksi. Kaupunkien kuningattareen eli Konstantinopoliin mies ei kuitenkaan halua jäädä, sillä häntä raastaa epätietoisuus Hämeeseen jääneiden lastensa kohtalosta.

Historiaa opiskellut Säde tuntee aihepiirinsä yksityiskohtia myöten. On viehättävää bongata tekstistä esineitä, paikkoja ja nimiä, jotka herättävät kiinnostuksen palauttaa mieleen nykyisen Euroopan ja Lähi-idän maat, uskonnot ja kulttuurit yli tuhannen vuoden takaa.

Lukijalle Kaupunkien kuningatar on yhtä aikaa hovin runsas pitopöytä sekä pitkä ja raskas merimatka. Dramaattiset kohtaukset toistuvat liian samanlaisina, harva henkilöistä ehtii kasvaa niiden aikana ihmiseksi. Juonittelun huipentuma, hevoskilpailuihin sijoittuva attentaatti, on kuitenkin vaikuttava.

Ina Ruokolainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X