Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Ruusuvuorten Lapponia-sarjan avaus vie lestadiolaisyhteisön ja mielen ilmiöiden pariin

Pariskunta Juha Ruusuvuori ja Ulla Ylisirniö-Ruusuvuori aloittaa romaanisarjan kaltoin kohtelusta ja uhriutumisesta. Kuva: Aki Roukala

Juha Ruusuvuori ja Ulla Ylisirniö-Ruusuvuori

Yksi näistä pienimmistä

WSOY 2017. 428 s.

Kirjailija Juha Ruusuvuoren ja hänen vaimonsa, lastenpsykiatri Ulla Ylisirniö-Ruusuvuoren yhdessä kirjoittama romaani Yksi näistä pienimmistä aloittaa Ruusuvuorien Lapponia-romaanisarjan kaltoin kohtelusta ja uhriutumisesta.

Romaanin alussa luterilainen pappi Janne Dunder etsii Kemissä baaria, jossa hän voisi laulaa kotimaisia iskelmiä. Pienessä kaupungissa on vaikea olla saamatta karaoke-papin leimaa, eikä se Jannea hirveästi rassaa. Samaan aikaan toisaalla pidetään vanhoillislestadiolaista hoitokokousta mummolle, joka on saatu kiinni kuuntelemasta Vivaldin Vuodenaikoja. Klassinen musiikki ei ylösrakenna uskovaisen mieltä, koska se ei ole hengellistä. Mummo katuu ja saa anteeksi.

Sukua Taivaslaululle

Kertomuksen alussa esitellään etelässä asuva psykiatri Saara Julin, hänen Posiolla asuva sisarpuolensa Laila ja Peräpohjolan likakaivoja tyhjentävä Paavo Pätsi.

Nykyajassa etenevää ulkopuolisen kertojan kronologista tarinaa katkoo lähes joka aukeamalla ”minän” elämäkerta. ”Minän” kertomus on aukkoista ja itseään hakevaa. Se on enemmän kyselevää kuin tietävää.

Laila on lestadiolaissaarnaajan tyttären avioton lapsi ja Saara hänen 15 vuotta nuorempi sisarpuoli. Kun Lailan puuhat alkavat huolestuttaa Saaraa, hän matkustaa pohjoiseen ja alkaa selvittää tilannetta yhdessä ystävänsä Jannen kanssa.

Romaani liikkuu samassa aiheistossa Pauliina Rauhalan Taivaslaulun ja Anna-Maija Ylimaulan Papintytön kanssa.

Mielen dekkari

Tapahtumat avautuvat ilman verbaalista kiihdytystä. Autoilua ja komeita maisemia Lapin kesässä riittää, mittasuhteet ovat isot ja tiet etäisyyksiin. Jännityskuviota tulee, kun hiiviskellään eri syistä tarkkailemassa toisten oloja.

Kirja on mielen dekkari. Jotain on ”minältä” kateissa, ja hän etsii sitä sivu sivulta, muisto muistolta. Juoneen on upotettu psykiatrisia ilmiöitä, torjuntaa, lohkomista ja dissosiaatiohäiriötä, joka ilmenee muistamattomuutena, euforiana ja kipuaistimusten puutteena eli tunnottomuutena. Juoni heijastelee uudehkoa vuorovaikutusnäkemystä, mentalisaatiota.

Ihmismieltä ei voi puhdistaa kuin likakaivoja. Uskovaisuus näyttäytyy kirjassa sotkevaisuutena. Hengellisessä yhteisössä annetaan anteeksi rikoksentekijälle hänen syntinsä, ja syntien kohde jää pahimmassa tapauksessa pahoinpitelyn elinkautisvangiksi.

Kun Jeesus sanoi ”kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle”, hän ei antanut lupaa siivota synnit maton alle.

Helena Miettinen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X