Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Pitkä dokumenttielokuva tekeillä - Lahdesta tulee valkokankaalla lemmen ja ladun city

Lemmenlatu-dokumenttia ohjaavat Tertta Saarikko ja Keijo Skippari ottivat tiistaina tuntumaa Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen kuvauskalustoon Kino Iiriksessä. Tositoimiin päästään helmikuussa. Kuva: Mirja Hussain

Ensimmäiseksi on syytä tehdä selväksi tämä: tällä elokuvalla ei ole mitään tekemistä Lahden kaupunginteatterissa vuonna 2005 esitetyn Lemmenlatu-musikaalin kanssa.

Vaikka Keijo Skipparin ja Tertta Saarikon dokumentilla on sama nimi kuin teatterin taannoisella hiihtohupailulla, päämäärät ovat kunnianhimoisemmat: tarkoitus on esittää Lahden kaupungin koko historia valkokankaalla noin puolessatoista tunnissa.Lemmenlatu-nimellä tekijät haluavat tehdä kunniaa Lahden kaupungin hiihtomaineelle. Lahdessa oli tiettävästi maan ensimmäinen valaistu latu.

- Se avattiin vuonna 1958 Häränsilmän ja Teivaanmäen maastoon. Siellä syttyi nuorten kesken kuulemma romanssejakin, kertoo Skippari, joka on törmännyt aiheeseen aiemmin käsitellessään Tiirismaan koulun historiaa.

Fiktiota ja faktaa sekaisin

Lemmenladusta ei ole odotettavissa mitään kuivakkaa historiakirjan kuvitusta, sillä Lahden menneisyys on tarkoitus nivoa valkokankaalla osaksi yhden perheen elämänkohtaloita. Paikallishistoriallisiin dekkareihin erikoistunut Timo Sandberg on luvannut kirjoittaa faktan sekaan sopivasti fiktiota, jotta filmi nousee siivilleen.

- Tällä hetkellä meillä on kymmenluvuittain etenevä lista asioista, joita ainakin pitää käsitellä, Saarikko sanoo.

Dramatisoitavissa kohtauksissa avustavat ainakin Ainopuiston ja Pesäkallion kesäteatterin näyttelijät. Ammattinäyttelijöistä kameran eteen ovat lupautuneet Marianne Valola, Maarit Peltomaa ja Jarkko Mikkola.

- Ensimmäiset kuvaukset tehdään helmikuussa. Kesällä kuvataan ainakin Vierumäellä ja Vesijärvellä, Skippari paljastaa.

Skippari ja Saarikko korostavat hankkeensa yhteisöllisyyttä. Yleisön toivotaan lähettävän tekijöille yhä tarinoita Lahden historiaan liittyen.

Silloin on onnistuttu, kun katsojalla on lopussa tippa linssissä. Elokuvaohjaaja Keijo Skippari

- Niitä on tullutkin jo tosi hyvin, Skippari kiittelee.

Materiaalista tulee tuskin muutenkaan pulaa. Pitkään Lahden Videokuvaajissa ja Päijät-Hämeen Elokuvakeskuksessa toimineen Skipparin mukaan Lahden varhaisvaiheista on säilynyt yllättävän paljonkin kuvamateriaalia. Hän paljastaa, että elokuvassa tultaneen näkemään esimerkiksi saksalaisten Hennalan vankileirillä vuonna 1918 kuvaamaa aineistoa.

- Oikeastaan heikoin tilanne on vuosien 1970-1990 kohdalla, sillä silloin elettiin siirtymää kaitafilmeistä VHS-nauhoihin, jotka ovat suurelta osin nyt jo hyvin huonokuntoisia. Onneksi Yleisradio on luvannut omaa arkistomateriaaliaan käyttöömme korvausta vastaan, Skippari sanoo.

Rahaa puuttuu vielä

Skipparin ja Saarikon yhdessä ohjaaman Lemmenladun on tarkoitus valmistua itsenäisyyspäivän alla. Pääkuvaajana toimiva Skippari lupaa järjestää elokuvasta Kino Iirikseen niin paljon ilmaisnäytöksiä, että kaikki halukkaat ehtivät sen varmasti nähdä.

- Silloin on onnistuttu, kun katsojalla on lopussa tippa linssissä. En epäile yhtään, etteikö niin kävisi, Skippari sanoo.

Elokuvan rahoitus on vielä levällään. Tarkoitus olisi raapia kasaan jostakin noin 40 000 euron tuotantobudjetti. Toistaiseksi Suomi 100 -juhlaohjelmaan hyväksytyllä elokuvalla on tulopuolella Päijät-Hämeen liitolta saatu 3 000 euron avustus.

- Toivomme, että paikalliset yritykset lähtisivät tukemaan elokuvaa myös rahallisesti. Esimerkiksi tekijänoikeuksista ja laitteistosta kertyy väistämättä kustannuksia, Skippari huomauttaa.

Aiemmin esimerkiksi Ylellä työskennellyt Saarikko on helsinkiläinen, mutta on päättänyt asua Lahdessa koko elokuvantekoprosessin ajan.

- En ole koskaan kohdannut sellaista yhteisöllisyyttä kuin Päijät-Hämeen elokuvakeskuksessa, Saarikko kehuu.

Elokuvantekijöille voi lähettää vinkkejä ja tarinoita osoitteeseen lemmenlatu@gmail.com

Suomi 100 -poimintoja

Juhlavuoden kulttuuria Päijät-Hämeessä

Lahti 1918 -kävelykierros, 5.1. klo 13 Hennalan Upseerikerho.

Dokkino: Yhdessä! -juhlanäytös, 8.2. Finnkinon Kuvapalatsi.

XVIII Suomalaiset historiapäivät, 10. ja 11.2. Lahti, Sibeliustalo.

Koulutuskeskus Salpauksen karnevaalikatu hiihdon MM-kisojen aikaan.

Musiikkia ja urheilua -konsertti, Swing It! -kuoro, 24.2. Lahti, Pikkuteatteri.

Veli veljeä vastaan, Asikkala, Urajärven kartanoteatteri. Ensi-ilta 1.7.

Punaiset ruusukkeet, Lahti, Ainopuiston teatteri. Ensi-ilta 29.7.

Täällä Pohjantähden alla, Lahden kaupunginteatteri. Ensi-illat 5.10. ja 15.11.

Suomi hämäläisin silmin. Hämeen Heimoliiton kuvataidekilpailu.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X