Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kulttuuri ja viihde

Klezmer soi Suomessa eri tavalla kuin Ruotsissa

Sampo Lassila Narinkka harjoitteli Sysmän tapahtumaa varten viulisti Aleksi Santavuoren kotona. Yhtyeeseen kuuluvat myös basisti Sampo Lassila ja harmonikansoittaja Harri Kuusijärvi. Solistina perjantain konsertissa nähdään Hilja Grönfors. Kuva: Janne Laakkonen

Sysmän kylillä saattaa tulla viikonloppuna vastaan hauska näky.

Maailmanmusiikkiyhtye Sampo Lassila Narinkka kiertää hevoskärryillä Onkiniemessä ja Nuoramoisissa. Yhtye soittaa muun muassa kyläläisten pihoilla suomiklezmeriä.

- Historiassa klezmer-muusikot ovat olleet kiertäviä muusikoita, jotka soittivat juhlissa, kertoo yhtyeen keulahahmo Sampo Lassila.

Hevosajelu on osa orkesterin järjestämää Suomiklezmeriä Sysmässä -tapahtumaa, joka alkaa tänään ja päättyy sunnuntaina.

Klezmer on Euroopan juutalaisten vanhaa, perinteistä hää- ja yhteisömusiikkia.

Musiikin kulta-aika oli 1800-luvun puolivälissä. Vuosisadan vaihteessa klezmerin suosio hiipui. Koko laji oli vähällä kadota, kunnes 1970-luvulla vanhoja kappaleita kerättiin ja saatiin hyvin talteenkin.

Suomi-etuliitteen Sampo Lassila Narinkka on lisännyt, koska heidän versionsa klezmeristä on suomalaista. Musiikissa on vaikutteita suomalaisesta kansanmusiikista ja vanhasta tanssimusiikista. Ja sitten on vielä jotain, mitä on vaikea ilmaista sanallisesti.

- Tietynlainen suomalainen tyyli musiikista löytyy. Suomessa klezmer on erilaista kuin Ruotsissa tai Saksassa, Lassila sanoo.

Syynä tähän erilaisuuteen on juutalaisten hajaantuminen ympäri Eurooppaa. Joka maassa klezmer on ottanut paikallisia vaikutteita.

Sysmässä kuullaan pihakonserttien lisäksi kaksi Sampo Lassila Narinkan konserttia, joissa juutalaisten juhlamusiikkia pääsee kuulostelemaan. Pelkällä klezmerillä näissä maailmanmusiikin karkeloissa ei kuitenkaan pelata.

Euroopasta löytyy toinenkin hajaantunut, musiikkiin haksahtanut heimo.

Romanien yhteisöllisyys alkoi rakoilla 1960-70-luvuilla. Samalla lauluperinne alkoi hiipua. Sen sijaan 1950-luvulla romanit lauloivat vielä kaikkialla, myös romanilaulaja Hilja Grönforsin kotona.

- Opin lapsena ne ilmeetkin, miten romanilauluja laulettiin, Grönfors sanoo.

Myös romanien musiikki on Suomessa hyvin erilaista kuin muualla Euroopassa. Kappaleista löytyy suomalaisen kansanmusiikin peruja.

- Meidän musiikkimme on paljon puhtaampaa, kun taas Keski-Euroopassa se on iskelmällisempää, Grönfors sanoo.

Sampo Lassila Narinkka halusi Grönforsin solistikseen, sillä klezmerissä ja romanilauluissa on paljon yhteistä. Grönfors esiintyy orkesterin kanssa tänään.

- Meillä on pieni idea siitä, miten nämä kaksi lajia yhdistetään. Katsotaan, onnistuuko se, Lassila sanoo.

- Kyllä se onnistuu. Jos romanimusiikin ja räpinkin yhdistäminen onnistuu, Grönfors vastaa viitaten Palefacen kanssa tekemäänsä kappaleeseen.

Suomiklezmeriä Sysmässä

Suomiklezmeriä Sysmässä on Sampo Lassila Narinkka -yhtyeen järjestämä maailmanmusiikifestivaali. Tapahtuma järjestetään ensimmäisen kerran.

Perjantaina yhtyeen solistina esiintyy Hilja Grönfors. Konsertti pidetään Rientolan nuorisoseurantalossa Onkiniemessä.

Lauantaina ja sunnuntaina orkesteri kiertää hevoskärryillä Onkiniemen ja Nuoramoisten kylillä ja soittaa ilmaisia pihakonsertteja.

Sunnuntaina orkesteri soittaa Nuoramoisten nuorisoseurantalolla Kalliomäessä. Solistina toimii Laura Sippola.

Laura Hallamaa
laura.hallamaa@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X