Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Mikä Päijät-Hämeen kouluissa voi mättää näin perusteellisesti? Nuorten mielestä lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen on vaikeaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä tuore kouluterveyskysely on päijäthämäläisittäin tylyä luettavaa. Peruskoulun 8. ja 9. luokkien nuoret olivat mielestään vaikeuksissa etenkin kirjoittamiseen liittyvissä tehtävissä, ja 8. sekä 9. luokkalaisia on suhteellisesti enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Onko vika kouluissa vai ovatko nuoret liian vaativia itselleen?

Päijät-Hämeen peruskouluissa ylimpien luokkien pojat kokevat tyttöjä useammin, että elämällä on tarkoitus. Vastaavasti uupumus koettelee tyttöjä enemmän kuin poikia. Kuva: Vesa Tapiola vtap

Päijäthämäläisistä peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista huomattavan monet ovat mielestään vaikeuksissa laskemiseen, lukemiseen tai kirjoittamiseen liittyvien tehtävien kanssa. Vallankin kirjoittamiseen liittyvät koulutehtävät koetaan työläiksi. Niiden osalta lähes joka neljäs peruskoulunuori oli mielestään tiukoilla. Määrä on tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan suurin koko maassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän kyselyn mukaan noin puolet päijäthämäläisten peruskoulujen kahden vanhimman vuosiluokan oppilaista viihtyy koulussa. Koulu-uupumuksesta kärsi yli 15 prosenttia vastanneista. Sekä viihtymisen että uupumuksen osalta Päijät-Häme on niin ikään lähellä maan häntäpäätä.

THL:n kyselyssä selvitettiin peruskoululaisten, lukiolaisten ja ammattiopiskelijoiden koulumenestystä, terveyttä ja elintapoja.

Tytöt tippuvat

Lahden peruskoulujen ylimmillä luokilla lukemiseen, laskemiseen tai kirjoittamiseen liittyvät tehtävät ovat yhtä vaikeita niin pojille kuin tytöillekin. Lukiossa ja ammattiopinnoissa tyttöjen vaikeudet edellä mainituissa asioissa kuitenkin kasvavat hiukan nopeammin.

Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen ei suoralta kädeltä osaa sanoa, miksi kysely antaa niin koruttoman kuvan peruskouluteinien osaamisesta. Hän huomauttaa, että peruskoululaisten oppimistulokset ovat Lahdessa silti hyviä ja kestävät valtakunnallisen vertailun.

Lue myös: Koulumatka jopa kolme tuntia päivässä - lain sallimaa maksimia hätyytellään Päijät-Hämeessäkin
 

Nykyiset 8. ja 9. luokkien oppilaat opiskelevat vanhan opetussuunnitelman mukaan, joka edellyttää oppilailta varsin laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa. Se voi näkyä oppilaiden arvioissa omasta pärjäämisestään.

- Suomalainen peruskoulu on ollut päättövaiheessa aika vaativa vanhoissa oppiainesisällöissä. Toisaalta vanha opetussuunnitelma on tuottanut hyviä tuloksia, sanoo Kilponen.

Laiskuus syynä?

Lahden Salpausselän koulun rehtori Markku Karjalainen myöntää joskus tulevan tilanteita, ettei oppilas tunne saavansa riittävästi tukea. Tällöin tulee arvioitavaksi, onko hän todella tuen tarpeessa vai johtuuko heikko menestys vain yrityksen puutteesta.

- Se on herkkä aihe, mutta siitä kannattaa joskus keskustella.

Lahden Salpausselän koulun rehtori Markku Karjalainen kantaa huolta siitä, miten erityisesti pojat saataisiin koulussa nykyistä paremmin osallistumaan, motivoitumaan ja viihtymään. Kuva: Juha Peurala

Karjalainen muistuttaa, että juuri peruskoulun 8. ja 9. luokilla opetus etenee vauhdilla uusiin teemoihin. Jos koulunkäynnin eteen ei ole sitä ennen tottunut näkemään vaivaa, niin opiskelu voi hänen mukaansa tuntua rankalta. Esimerkiksi matematiikan perusasioiden heikko hallitseminen voi kostautua vielä kaukana tulevaisuudessa.

Rehtori Karjalainen kantaa huolta siitä, miten pojat saataisiin nykyistä paremmin viihtymään ja osallistumaan koulussa. Hänen mukaansa vastaus saattaisi löytyä toiminnallisuudesta opetuksessa sekä tekemisen kautta oppimisesta.

- Ei voida vain sanoa, että pojat tehkööt enemmän töitä.

Uupumus painaa

Koulu-uupumus koettelee kahdeksannen ja yhdeksännen luokan tyttöjä selvästi enemmän kuin poikia. Ero vain kasvaa, kun siirrytään jatko-opintoihin. Lisäksi kouluterveyskyselyn mukaan pojat ovat elämäänsä tyttöjä tyytyväisempiä ja näkevät tyttöjä useammin, että elämällä on tarkoitus.

Terveysasioissakin sukupuoliraja näkyy selvästi. Lahtelaisista peruskouluteineistä tytöillä on paljon kriittisempi näkemys omasta terveydestään kuin pojilla, ja tilanne on samansuuntainen muuallakin maassa.

Lahden Ahtialan koulun kouluterveydenhoitaja Jonna Puukko sanoo, että tytöt osaavat hakea apua ja he kykenevät myös avoimesti keskustelemaan terveydentilastaan.

- Se vanha tapa näkyy yhä, että pojat eivät puhu eivätkä pussaa.

Elämäntavat vaikuttavat osaltaan siihen, miten pulpetin takana pärjätään. Päijät-Hämeen peruskoulunuorista noin 40 prosenttia ei välitä syödä aamupalaa joka aamu, ja joka neljäs ei syö päivittäin myöskään koululounasta.

- Jos koulutyö alkaa mennä huonosti, niin aina katsotaan kokonaiskuva: mikä on elämäntilanne yleensä ja elääkö terveellisesti. Jos aamupalan jättää syömättä, niin sen huomaa vireystasossa, sanoo Heinolan Lyseonmäen lukion rehtori Jani Alatalo.

Lahden Salpausselän koulun yhdeksäsluokkalainen Elmeri Arvaja toivoo, että opetus perustuisi vähemmän kirjoihin ja enemmän videoiden kaltaisiin visuaalisiin menetelmiin. Kuva: Juha Peurala

Peruskoulun lopulla lahtelaistytöt ovat raittiimpia kuin pojat ja myös tupakoivat vähemmän kuin pojat. Lukiossa raittus kääntyy niukasti poikien hyveeksi, ja ammattikoulun puolella tyttöjen tupakointi on paljon yleisempää kuin poikien.

Paljon hyvää tapahtunut

Suomalaisella nuorella menee kansainvälisten vertailujen mukaan varsin hyvin. Toistuva kiusaaminen on vähentynyt, humalaryyppääminen menettänyt suosiotaan, lähes kaikilla on joku harrastus ja vanhempienkin kanssa menee entistä paremmin.

Sen sijaan koulu-uupuneiden ja ahdistuneiden nuorten osuus on pysynyt jokseenkin ennallaan.

- Mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen tarvitaan edelleen tukea, painottaa erikoistutkija Nina Halme Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Ongelmilla on taipumus kasaantua. Esimerkiksi kiusatuksi tulemista, ystävien puutetta, ahdistusta ja uupumusta esiintyy Halmeen mukaan erityisesti niillä nuorilla, jotka arvioivat perheensä talouden olevan heikoissa kantimissa. Tytöt ovat poikia herkempiä reagoimaan perheen taloushuoliin.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X