Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Vanhempien ero voi kärjistyä riidaksi ja väkivallaksi, mutta apua on saatavilla

Uutisoinnin mukaan Porvoon puukotuksen takana oli vaikea ero, josta katkeroituneena isän epäillään tappaneen lapsensa. Erot voivat kärjistyä väkivaltaisiksi, mutta myös positiivisia tarinoita mahtuu auttavien viranomaisten arkeen. Apua saa Päijät-Hämeestä monesta paikasta, mutta ongelmana voi olla tiedon kulku. Sovittelevia työntekijöitä aiotaan palkata lisää.

Kuva: Katja Luoma / Etelä-Suomen Sanomat

Pitkittyneet eron jälkeiset riidat lasten huoltajuudesta voivat maksaa jopa satoja tuhansia euroja yhteiskunnalle ja lapselle huoltoriita on yksi vaikeimmista prosesseista, joihin lapsi voi joutua osalliseksi. Loppukädessä riidat sovitaan oikeudessa, mutta sitä ennen sopuun yritetään päästä Päijät-Hämeessä perheoikeudellisessa yksikössä, joka on osa hyvinvointiyhtymää. Jos vanhemmat saavat sovittua lapsen huoltajuudesta ja tapaamisista, riitaa ei tarvitse viedä oikeuteen asti.

Perheoikeudellisen yksikön työtehtävien määrä on ollut selvässä kasvussa viime vuosina, mutta työntekijöitä on huomattavasti vähemmän kuin muilla samankokoisilla alueilla. Esimerkiksi Vantaalla lastenvalvojia on 13 ja Järvenpään, Tuusulan ja Keravan alueella yhteensä 11. Vastaavan kokoisessa Päijät-Hämeessä työntekijöitä on viisi ja hyvinvointiyhtymän ulkopuolella Heinolassa yksi. Kriisiytyneessä erotilanteessa olisi tärkeää, että apua saataisiin heti, mutta tällä hetkellä lastenvalvojan aikaa pitää jonottaa 1,5-4 kuukautta.

Pahimmillaan vanhempien riitely voi vaarantaa lapsen terveyden vakavasti. Äärimmäinen esimerkki nähtiin Porvoossa maanantaina, kun erosta katkeroituneen isän epäillään puukottaneen perheen lapsen.

- Suurin osa eroista sujuu hyvin ja vanhemmat saavat asiat sovittua, mutta osa riidoista on hyvin vaikeita ja pitkittyneitä, lapsiperheiden tuen tulosyksikön päällikkö Niina Viholainen sanoo.

Hyvinvointiyhtymän ensi vuoden budjettiin on varattu rahaa kahden uuden lastenvalvojan palkkaamiseen. Tehtäviä on kuitenkin paljon. Yksikössä tehdään huolto-, elatus- ja tapaamissopimukset, järjestetään oikeuden määräämiä valvottuja tapaamisia, annetaan tuomioistuimelle selvityksiä ja asiantuntijalausuntoja perheen tilanteesta ja tehdään isyyden vahvistamisia. Lisäksi yksikön tehtäviin kuuluu adoptioneuvonta ja selvitys adoptioperheeksi haluavien tilanteesta. Lastenvalvojan tehtävässä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi oikeustieteellinen tutkinto.

Monenlaista apua

Perheoikeudellinen yksikkö on keskeinen matalankynnyksen palveluiden tarjoaja erotilanteissa, mutta ei suinkaan ainut. Tukea ja neuvontaa saa myös perheneuvolasta, ja erittäin tärkeää on yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden, erityisesti Ensi- ja Turvakodin kanssa.

- Tukea eroon ja vanhemmuuteen voi saada jo siinä vaiheessa kun eroa harkitaan tai heti eron jälkeen, kertoo Ensi- ja Turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työryhmän kehittämispäällikkö Jussi Pulli.

Valvottuja tapaamisia järjestetään myös turvakodissa.

- Tarkoitus on, että lapsi ja vanhempi tapaavat turvallisissa olosuhteissa. Jos lapsi pelkää tilanteessa, tapaamiset voidaan kuitenkin myös keskeyttää, Pulli sanoo.

Pulli sanoo, että avun hakeminen pitäisi olla normaali toimenpide erossa. Jokainen voi käyttäytyä eron aikana yllättävästi, mutta aikuisten pitäisi aina muistaa, että mukana on lapsia.

Monta onnellistakin loppua

Lahden Ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen sanoo, että viime päivien uutisointi on koskettanut työyhteisöä syvästi.

- Kuulostaa siltä, että läheiset ovat eläneet pitkään pelossa ja nyt se päättyi näin dramaattisesti. Ammattilaisena varmasti kaikki ovat miettineet olisiko asioiden kulun voinut kääntää, mutta aina epätoivoisia tekoja ei voi estää, Ihalainen sanoo.

Monia kuitenkin voidaan.

- Positiivisiakin tarinoita on paljon. Päijät-Hämeessä hyvää on erityisesti se, että lapsille on omat palvelut. Vaikka vanhemmat eivät saisi sovittua, voimme auttaa lasta. Mutta edellytyksiä aikuisten riidan sopimiseen on kyllä, Ihalainen sanoo.

Pulli ja Ihalainen korostavat molemmat, että turvakotia suositellaan, jos erossa on pienikin väkivallan uhka. Viime vuonna 12 naista kuoli parisuhdeväkivallan seurauksena ja heistä viisi entisen kumppanin tappamana.

- Osa eroista on sellaisia, että tilanne ei laukea sovittelemallakaan. Lainsäädäntö tukee lasta näissä tilanteissa, mutta ongelmana on tiedon kulkeminen viranomaisten välillä, Pulli sanoo.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X