Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kymmenen kuntaa pakottaa valitsemaan kaukolämmön - nyt pakkopykälästä halutaan eroon imagosyistä

Energiateollisuus haluaisi kiistanalaisesta pakkopykälästä eroon maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Kaukolämpöputkia asennetaan paikoilleen. Kuva: Aku Isotalo

Vain 10 kuntaa Suomessa määrää asemakaavoissaan rakentajia valitsemaan lämmitysmuodoksi kaukolämmön.

Asia selviää kuntaliiton syyskuussa kunnille tekemästä kyselystä. Kuntaliitto kysyi kuntien rakennustarkastajilta, onko kunnassa käytössä asemakaavoja, joissa on kaukolämpöön liittymismääräys.

- Myönteinen vastaus saatiin Imatralta, Joensuulta, Kajaanilta, Kaustisilta, Kemijärveltä, Kuopiolta, Salolta, Tuusniemeltä, Tuusulalta ja Ylöjärveltä, energiainsinööri Kalevi Luoma Kuntaliitosta kertoo.

Yleisin syy kaukolämpöön määräämiseen on Luoman mukaan se, että kaukolämpöverkko on kannattava vain, jos mahdollisimman moni liittyy siihen alueella, jonne se on rakennettu.

- Mitä tiiviimpi ja kattavampi rakennettu verkko on, sitä vähemmän lämpöä häviää matkalla, Luoma sanoo.

Joensuun kaupungin kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen perustelee määräystä myös ympäristöystävällisyydellä. Joensuussa kaukolämpöä tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa, joka käyttää polttoaineenaan paljon puuta.

- Kaukolämpö on Joensuussa sen verran ympäristöystävällistä, että sitä on syytä tukea, hän toteaa.

Eroon pakkopykälästä

Kaukolämpöön määrääminen tuli kunnille mahdolliseksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä vuonna 2009. Kaukolämpöyhtiöitä edustava Energiateollisuus ry haluaisi kiistanalaisesta pakkopykälästä nyt kuitenkin eroon. Järjestö on tehnyt pykälän muuttamisesta myös aloitteen kahdelle eri ministeriölle.

Energiateollisuuden asiantuntija Mirja Tiitinen sanoo, että pakko on tarpeeton, ja se ei ole kaukolämmön imagolle hyväksi.

- Kunta on myös joissain tapauksissa soveltanut liittymisvelvoitetta huolimatta siitä, että kaukolämpöyritys on julkisesti lausunut pyynnön soveltamatta jättämisestä, Tiitinen sanoo.

Energiateollisuus onkin sitä mieltä, että asiakkaan lämmitystapavalinnan tulee tapahtua vapaasti markkinoiden ohjaamana.

Taustalla vaikuttaa pelko siitä, että kaukolämpöä saatetaan alkaa säädellä samalla tavoin kuin sähköverkkoja.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on useamman kerran tutkinut kaukolämpöyritysten toimintaa kilpailulain näkökulmasta ja todennut, että ”on olemassa vaara, että kaavamääräystä voitaisiin käyttää estämään vaihtoehtoisten lämmitysratkaisujen taholta tuleva kilpailu”.

Kuntaliiton Luoma ei kuitenkaan kannata pykälän poistamista maankäyttö- ja rakennuslaista.

- Meidän näkemyksemme on, että koko tätä määräysmahdollisuutta käytetään erittäin vähän. Pykälä on lisäksi kirjoitettu väljästi, ja siitä on poikkeamismahdollisuuksia.

Hän myös pelkää, että kaukolämpöverkko alkaa rapautua, jos kiinteistöt saavat vapaasti vaihtaa toiseen lämmitystapaan.

- Viulut maksavat jäljelle jääneet kaukolämmön käyttäjät, hän sanoo.

Kaukolämpö on tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto, kun puhutaan kaikista uusista rakennuksista. Uudisrakennuksista sen valitsee lämmitysmuodokseen yli 60 prosenttia. Seuraavaksi suosituin lämmitysmuoto on maalämpö. Sen sijaan pientaloissa kaukolämpö on vasta kolmanneksi suosituin lämmitysmuoto. Maalämpö on noussut 2010-luvulla suosituimmaksi, ja sähkölämmitys on pudonnut kakkoseksi.

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus

Asemakaavassa voidaan määrätä rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman laadun tai asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta.

Määräystä sovelletaan, jos kaukolämpöverkko on rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä.

Määräystä ei kuitenkaan sovelleta:

1) rakennukseen, jonka laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % määritetystä vertailulämpöhäviöstä;

2) rakennukseen, jonka lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä;

3) olemassa olevan rakennuksen muutostyöhön taikka laajennukseen; tai

4) asuinrakennukseen liittyvään talousrakennukseen.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X