Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kääriäinen ja Rehula kaipaavat keskustan koneeseen lisää rasvaa

Keskustan järjestökone pahassa ruosteessa, mutta Sipilän asema on vakaa.

Keskustakonkarit pitävät puolueen gallup-alamäkeä huolestuttavana, koska kyse on pitkästä trendistä. Hallituspolitiikan arjessa puolueen liuku ei ole näkynyt, mutta eduskuntaryhmässä on havaittavissa levottomuutta.

- Trendi huolestuttaa, kun se on koko ajan yhteen suuntaan, kansanedustaja Seppo Kääriäinen sanoo.

Kansanedustaja Juha Rehula on huolissaan gallup-luvuista, mutta se ei riitä. Hän korostaa, ettei vika ole viestinnässä. Se ei ole peilin vika, jos kuva on väärä.

- Minä menen kentälle tapaamaan ihmisiä, ja olen jo lähtenyt. Lapsille totesin, että jouluna nähdään. Minulle ei varapuheenjohtajana riitä se, että olen huolissani, Rehula kertoo.

Sääntöjäkin on muutettava

Rehula ja Kääriäinen myöntävät, ettei puolueen järjestökone ole kunnossa ja sillä on vaikutusta puolueen suosioon.

- Eihän se sellaisessa timmissä ole kuin aiemmin, Kääriäinen sanoo.

Hän jatkaa, että kaikki puolueet painivat saman ongelman kanssa. Järjestöorganisaatio ei ole siinä kunnossa, missä se on ollut aiemmin

- Puoluejohdon pitää katsoa rehellisesti totuutta silmiin ja tehdä asialle jotakin, Kääriäinen jatkaa.

Rehula sanoo suoraan, että kone on ruosteessa ja rasvaaminen on jo aloitettu.

- Sitä eroa on kavennettava, mitä ihmiset arjessa ajattelevat ja mitä herrat Helsingissä tekevät, Rehula sanoo.

Rehulan mukaan puolueen sääntöjäkin on muutettava. Puoleen jäseneksi liittyminen on tehtävä nykyistä helpommaksi.

Virtuaalitupailtoja

Puoluesihteeri Jouni Ovaska myöntää ongelman ja sanoo, että vanhaa järjestökoneistoa päivitetään ja kehitetään uusia malleja tehdä politiikkaa, jolla saadaan ihmiset osallistumaan toimintaan vaalien välilläkin. Yhtenä ongelmana on kentän laajuus, yli 2 000 paikallisyhdistystä.

- Meillä on edelleen tupailtoja, mutta on menty virtuaalitupailtoihin, Ovaska sanoo.

Johtajauskoinen puolue

Rehula luonnehtii puheenjohtaja Juha Sipilän asemaa hyvin vakaaksi. Kääriäinen kertoo, että keskusta on ollut aina johtajauskoinen puolue eikä se ole mihinkään hävinnyt. Hän jatkaa, että keskusta on siitä merkillinen puolue, että se ei ihan vähästä hätkähdä.

- Hänelle (Sipilälle) on annettu valtakirja ja sen perusteella häneen luotetaan. Talouden kiistaton käänne on vaimentanut häneen kohdistuvaa arvostelua, Kääriäinen sanoo.

Kääriäisen mukaan yhtenä alamäen syynä on se, että keskusta on päähallituspuolue, joka on mitään kaihtamatta ja selittämättäkin kantanut vastuuta sipilämäisellä otteella.

- Sipilä ei selittele vaan kantaa sen vastuun mikä tulee. On myönnettävä, että kahden ensimmäisen vuoden aikana on tehty raskaita päätöksiä. Se vaikuttaa mielialoihin, Kääriäinen sanoo.

Kääriäisen mukaan Sipilän strategia näyttää perustuvan siihen, että pääasiana oli alusta lähtien se, että Suomen talouteen oli saatava käänne. Kun käänne saadaan aikaan, sillä on väistämättä myönteinen vaikutus hallituspuolueen kannatukseen. Vielä näin ei kuitenkaan tapahtunut.

- Psykologisesti olisi erittäin tärkeää, että alamäkiliuku saataisiin loppumaan ja hiljainen kääntyminen ylöspäin, Kääriäinen sanoo.

Vapaavuori auttaa keskustaa

Kääriäinen arvioi, että Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) ulostulot saattavat auttaa keskustaa.

- Vapaavuoren uhmakkaan oloinen esiintyminen on jo herättänyt keskustalaiset maakunnissa ajattelemaan, että ei asioiden hoitamista voi tuolla tavalla jatkaa. Sillä voi olla myönteinen vaikutus meidän väkemme aktiivisuuteen ja joukkomme kokoamiseen, Kääriäinen sanoo.

Hän huomauttaa, että selvityshenkilö Antti Rantakokon torstaina julkaisemassa raportissa on erittäin käyttökelpoisia eväitä tasapainoiseen aluekehitykseen ilman vastakkainasettelua.

Keskusta lähtee risteilylle

Rehulan mukaan koneen rasvaaminen on jo aloitettu. Toinen puoli koskee politiikan sisältöä.

Rehula muistuttaa, ettei tiedä yhtään kansanedustajaa, joka olisi valittu eduskuntaan rakennettujen siltojen tai teiden vuoksi, mutta niitä hän tietää monta, jotka istuvat eduskunnassa vielä rakentamattomien teiden vuoksi. Rehulan mukaan hallituksen hyvistä päätöksistä on kerrottava kansalaisille, mutta puolueella pitää olla askelmerkit siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan.

- Nyt kun talouden syöksykierre on saatu vakautettua, niin mikä on se kuva, millä keskusta vie Suomea 2020-luvulle, Rehula sanoo.

Rehulan mukaan mihinkään paniikkiratkaisuun ei ole tarvetta, mutta ihmisille pitää pystyä kertomaan, mihin suuntaan keskusta ohjaa Suomi-laivaa. Joitakin linjauksia on odotettavissa tulevan viikonvaihteen presidentti- ja maakuntaristeilyltä ja lisää marraskuun puoluevaltuuston kokouksessa.

Kannatus alamäessä

Keskusta oli 2000-luvun alussa suurin puolue. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 24,7 prosenttia. Puolue säilytti pääministerin paikkansa vuoden 2007 eduskuntavaleissa saaden 23,1 prosenttia äänistä.

Seuraavissa eduskuntavaleissa vuonna 2011 puolue romahti. Sen kannatus jäi 15,8 prosenttiin.

Vuoden 2015 eduskuntavaleissa puolue nousi jälleen pääministeripuolueeksi 21,1, prosentin kannatuksella.

Keskustan suosio alkoi laskea tämän vuoden alussa. Ylen lokakuun mittauksessa keskusta oli neljänneksi suurin puolue 15,8 prosentilla.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X