Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hiekan suosio säilyy älylaitteiden tulvassa - hiekkalaatikko on kulttuurikysymys

Lapset: Usein rakennuslupa edellyttää leikkipaikkaa. Välineistä päättää taloyhtiö.

Julia Toivonen, Juho Nykänen ja Timi Laukkanen hiekkalaatikolla Loviisanpässinpuistossa Lahdessa. Kuva: Katja Luoma

Vaikka jo taaperotkin viihtyvät elektronisilla laitteilla, on yksi leikkialusta säilyttänyt suosionsa sukupolvesta toiseen: hiekkalaatikko. Sellainen löytyy lähes poikkeuksetta jokaisesta leikkipuistosta ja taloyhtiön pihasta.

Toisin kuin saatetaan ajatella, hiekkalaatikko ei ole pakollinen rivi- ja tai kerrostaloyhtiön pihassa. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa ainoastaan järjestämään asuinrakennuksen yhteyteen riittävästi ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelualueita varten.

Hieman väljyyttä pakollisuuteen antaa lain määräys, jonka mukaan leikkiin varattujen ulkotilojen riittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös lähiympäristön leikkialueet sekä naapurikiinteistöjen yhteiset järjestelyt.

Eli jos naapurikorttelissa tai -taloyhtiössä on jo huippuhieno leikkipuisto, voi olla, että omassa taloyhtiössä vastaavaa ei tarvita.

Leikkipaikkahan ei ole enää leikkipaikka, jos sieltä viedään kaikki välineet pois. Kristel Pynnönen
Juho Nykänen ja Timi Laukkanen hiekkalaatikolla Loviisanpässinpuistossa Lahdessa. Kuva: Katja Luoma

Leikkipaikan poistamiseen vaaditaan lupa

Kiinteistöliittoon tulee ajoittain kyselyjä taloyhtiöiltä, jotka haluaisivat poistaa vähällä käytöllä olevat leikkivälineet tai muuttaa niiden käyttötarkoitusta esimerkiksi niin, että hiekkalaatikosta tehdäänkin kukkapenkki.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen sanoo, että esimerkiksi hiekkalaatikoiden poistamisesta pitää kysyä ensin lupa kunnasta, koska usein leikkipaikasta on määrätty kiinteistölle myönnetyssä rakennusluvassa.

- Leikkipaikkahan ei ole enää leikkipaikka, jos sieltä viedään välineet pois tai niiden käyttötarkoitusta muutetaan, Pynnönen sanoo.

Taloyhtiöiden päätettävissä sen sijaan on se, millaisia leikkivälineitä taloyhtiön pihaan hankitaan.

Leikkipaikkavälineiden valmistaja Lappset myy kappalemääräisesti eniten hiekkalaatikoita ja pihakeinuja.

- Hiekkalaatikon suosion salaisuus lienee siinä, että se antaa lapselle mahdollisuuden omaan leikkiin ja mielikuvituksen käyttöön. Hiekkalaatikko on myös ympäristö, jota lapsi pääsee itse muokkaamaan, Lappsetin markkinointi- ja innovaatiojohtaja Hannu Ylinenpää sanoo.

Ylinenpään mukaan hiekkalaatikot ovat Pohjoismaissa suositumpia kuin muualla Euroopassa.

- Hiekkalaatikkokin on kulttuurikysymys.

Unohda hyötynäkökulma

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen näkee hiekkalaatikot oivana paikkana lapselle toteuttaa itseään.

- En näe hiekkalaatikkoa osana kasvatusketjua, vaan paikkana, jossa lapsi saa toimia mielikuvituksensa varassa omissa oloissaan, Sinkkonen sanoo.

Jari Sinkkonen Kuva: Risto Aalto

Hiekkalaatikolla lapsille olisi hyvä antaa omaa aikaa ja tilaa.

- Antaa lapsen itse havainnoida ja toimia ryhmässä, jos siltä tuntuu. Yksinkin voi olla, vaikka usein se hiekkalinna tai autorata lopulta syntyykin yhdessä muiden lasten kanssa.

Sinkkonen kannustaa vanhempia tarjoamaan lapsilleen mahdollisuuden kurkistaa myös hiekkalaatikkoa laajemmalle: metsikköön, rapakkoon tai muuhun luonnolliseen paikkaan, joka antaa lapselle sytykkeen toisenlaiseen leikkiin.

- Leikki vaikkapa hiekkalaatikolla on lapselle välttämätöntä, mutta kasvatuksessa tulisi unohtaa hyötynäkökulma. Antaa vaan lasten leikkiä ja olla kuten haluavat - toki niin, että ympäristö ja muut olosuhteet ovat turvallisia, Sinkkonen sanoo.

Leikkialueet

Näin sanoo maankäyttö- ja rakennuslaki

Asuinrakennuksen yhteyteen tulee järjestää riittävästi ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelua varten. Ne on turvallisesti erotettava liikenteelle varatusta alueesta.

Tilojen riittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös lähiympäristön tarjoamat vastaavat tilat ja alueet sekä kiinteistöjen yhteiset järjestelyt.

Leikkipaikkojen ja oleskelualueiden järjestämisvelvollisuudesta voidaan sallia poikkeus vähäisen lisärakentamisen sekä rakennuksen korjaus- ja muutostyön osalta, jos se kiinteistön koon, maaston tai muun vastaavan syyn vuoksi on perusteltua.

Rai Suihkonen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X