Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Leppä arvioi, että brexit voi tulla Suomelle hyvin kalliiksi

Lasku voi olla suurempi kuin ministeriön laskema sata miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi, että brexit voi maksaa Suomelle enemmän kuin sata miljoonaa euroa, mutta laskun loppusumma on vielä hämärän peitossa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi, että Ison-Britannian EU:sta lähdön vaikutukset Suomelle saattavat nousta hyvinkin suuriksi.

- Se voi olla isokin, mutta sitä ei kukaan voi tietää, Leppä sanoo.

Brexit aiheuttaa EU:n vuosibudjettiin noin 10-11 miljardin euron vajeen. Maatalouden siivu EU:n budjetista on noin 40 prosenttia. Maa- ja metsätalousministeriössä on laskettu, että brexit leikkaisi Suomen maataloustukia 100 miljoonalla eurolla.

Lepän mukaan sata miljoonaa euroa on puhtaasti teoreettinen luku, joka on laskettu nettomaksun ja saannin välillä. Hän muistuttaa, että asiat etenevät harvoin teknisen kaavan mukaan, koska kyse on politiikasta.

- Siitä tulee se epävarmuus, mutta tällä tavalla laskettuna se on sata miljoonaa. Se voi olla isompi, se voi olla pienempi, mutta en millään pysty sanomaan, mikä se on, Leppä kertoo.

Leppä korostaa, ettei brexitiä saa maksattaa viljelijöillä. Se on päivän selvä asia. Tulevan ohjelmakauden rahoitusneuvotteluissa keväällä selviää, ovatko EU:n jäsenmaat valmiit lisäämään rahoitusta.

Hömppäheinän tuesta irti

Leppä kritisoi voimakkaasti niin sanotun hömppäheinän tukemista.

- Tavoite on se, että sellainen maatalous, joka tuottaa lisäarvoa, on tuen ansainnut, Leppä sanoo.

Lepän mukaan vielä on liian aikaista sanoa, mitkä ovat ne mekanismit, joilla tukia muutetaan EU:n seuraavalla ohjelmakaudella. Muissakin jäsenmaissa on tyytymättömyyttä nykyisiin tukiin.

- Kyllä se on ollut selkeästi havaittavissa, että aika monet jäsenmaat eivät pidä tätä nykyistä ohjelmaa kovin onnistuneena ja siihen tulee muutoksia, Leppä arvioi.

Hän kertoo, että niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on puhuttu paljon huoltovarmuudesta, ruokaturvasta ja ruuan turvallisuudesta. Eurooppalainen tapa toimia ruuantuotannossa on kestävä.

- Sen vahvistamista ja kannustamista me tarvitaan. Tähän suuntaan on selvästi ollut keskusteluja. Pääpaino pitää olla ilman muuta ruuantuotannossa ja lisäarvoa tuottavissa tuissa, olkoon brexit vai ei, Leppä sanoo.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (2)
Exprole

Höpö höpö. Suomen osuus koko Brexit vajeesta on 110 miljoonaa, josta maatalouden palautusosuus on tuo 40 % ( 44 miljoonaa). Ministeriö yrittää sumuttaa lisää kotimaista tukea 100 miljoonaa. (ks. www.is.fi/taloussanomat/art-2000001914634.html )

Hynkkel

Se on pieni summa mitä olemme maksaneet eu mafialle suojelurahaa ja hinta vain nousee.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X