Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kansanedustajat haluavat lopettaa hömppäheinän tuen

Edellisessä uudistuksessa maataloustuki irrotettiin tuotannosta. Nyt halutaan palkita oikeita viljelijöitä.

Taustakeskustelut maatalouden tulevasta ohjelmakaudesta ovat käynnistyneet EU:ssa. Keskusteluissa nousee esiin myös niin sanottu hömppäheinätuki, jonka leikkaamista maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) ehdotti Uutissuomalaisen haastattelussa. Kalmarin mukaan tukea maksetaan nyt paljon tekemättömästä työstä.

Maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että aktiivista tuotantoa pitäisi kannustaa. Vastaava keskustelu on käynnistynyt EU:n sisällä.

Onko se aktiivista tekemistä?

- Se kuuluu kokonaisuuden pohdintaan, mikä on sellaista viljelyä, jota halutaan erityisesti tukea jatkossa. Onko se aktiivista maan hoitoa vai onko se pelkästään sitä, että pidetään maa viljelykunnossa, Valonen kertoo ja jatkaa.

- Edellisessä uudistuksessa mentiin toiseen suuntaan. Tukea irrotettiin tuotannosta ja sitä maksetaan lähinnä viljelypinta-alan mukaan ja tuen saamisen ehtona ei ole sadonkorjuuvelvoitetta. Nyt mentäisiin takaisin päin, mutta katsotaan, mihin neuvottelut menevät.

Valosen mukaan komissiolta pitäisi tulla pohjapaperi tulevan kauden politiikan suunnasta marraskuussa. Ehdotus rahoista tulee toukokuussa.

Kansanedustajat tyrmäävät viherryttämisen

Agrologikansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.) arvioi, että laaja joukko kansanedustajia tukee ajatusta tukipolitiikan painopisteen siirtämisestä aktiivituotantoon.

- Kun tilakoko kasvaa ja harvenee, panos pitäisi antaa aktiiviviljelijöille, jotka tekevät työtä siellä ja tukiraha tulisi antaa tehtyä työtä vastaan, Pirttilahti sanoo.

Pirttilahden mukaan hömppäheinätuki tuli EU:n viherryttämislinjasta. Maata kesannoidaan ja kaadettu heinä jätetään maahan.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Markku Eestilä (kok.) kertoo kokoomuksen olleen tällä linjalla jo pitkään.

- Maataloustukien rahoituskehitys on hyvin todennäköisesti aleneva. Maatalouden tukia pitää kohdentaa entistä enemmän aktiiviviljelijöille, niille, jotka oikeasti tekevät tuotteita, jotka hyödyntävät elintarviketaloutta, Eestilä sanoo.

Lue myös: Keskustan Kalmari syyttää vihreitä pelottelusta
 

Se on kestämätön tilanne

Samassa valiokunnassa istuva kansanedustaja Harry Wallin (sd.) sanoo, että ympäristötukeen panostaminen oli kansallinen ratkaisu ja siinä edellinen hallitus teki virheen.

- Se on kestämätön tilanne, että tällä hetkellä tuetaan sitä, ettei olla aktiiviviljelijöitä. Kun vuonna 2021 tulee uusi EU:n maatalouspolitiikka, kyllä tästä pitäisi päästä eroon, Wallin sanoo.

Hän arvioi brexitin tekevän loven Suomen maataloustukiin, joten tekemättömyydestä annettava tuki on lopetettava .

Löytyykö uutta rahaa?

Valosen mukaan brexitin vaikutusten laskeminen on monimutkaista, koska siihen vaikuttavat monet asiat. Kaikki riippuu EU:n rahoituskehyspäätöksestä.

- Haluavatko EU:n jäsenmaat pitäytyä nykyisessä menotasossa vai nostaa EU-rahoitusta korvatakseen Ison-Britannian lähdön ja millä tavalla mahdollisesti rahoituksen painopistettä muutetaan paikasta A pisteeseen B, Valonen pohtii.

Valonen arvioi, että rahaa pitää löytyä muuttoliikkeeseen, sisäiseen turvallisuuteen ja puolustusyhteistyöhön.

- Tapahtuuko tämä vanhoja menoja leikkaamalla vai löytyykö uutta rahaa? Se on neuvottelukysymys, Valonen sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriössä on laskettu, että brexit leikkaisi Suomen maataloustukia 100 miljoonalla eurolla. Valosen mukaan tähän summaan päädyttiin kaavamaisella laskutoimituksella, missä otettiin huomioon se, ettei mitään kompensaatioita tulisi.

Nyt mennään näin

Valonen pitää myönteisenä asiana Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn Italiassa hiljattain pitämää puhetta, jossa hän sanoi, ettei mikään jäsenmaa joudu nykyisellä kehyskaudella maksamaan enemmän tai saa vähemmän rahaa.

- Se tarkoittaa sitä, että nykyiselle kaudelle brexitistä ei tulisi vaikutuksia. Mutta mitä tapahtuu 2021 jälkeen, se on tulevien neuvottelujen asia, Valonen sanoo.

Ranskakin haluaa tukea maataloutta

Valonen on tyytyväinen myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin puheeseen, vaikka Macron sanoi, ettei mikään asia ole tabu maatalousneuvotteluissa.

- Samassa puheenvuorossa hän kiinnitti huomiota siihen, että viljelijöiden tulotasosta pitää huolta ja heidän on saatava riittävä korvaus siitä, mitä he tekevät, Valonen sanoo.

Valosen mukaan Ranskassakin on halua tarkastella kokonaisuutta uudella tapaa, mutta se ei tarkoita sitä, että he ovat valmiit leikkaamaan rahoitusta.

- Maatalous on se politiikan ala, mistä Ranska saa rahaa takaisin EU:lta, Valonen jatkaa.

Valonen kertoo, että maa- ja metsätalousministeriössä tehdään kovaa vauhtia tulevan kehyskauden suunnittelua ja mietitään perusteluja, millaisia tukimuotoja Suomi kannattaa ja haluaa nähdä osana EU:n maatalouspolitiikkaa.

- Tukien rahoituksen osalta tehdään pohdintaa ja valmistaudutaan eri vaihtoehtoihin, Valonen sanoo.

Kuva: Anssi Hietamaa
Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X