Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Arktinen neuvoston työ ei juurikaan näy suurelle yleisölle, mutta kansainvälisesti Suomi saa runsaasti huomiota

Presidentti Sauli Niinistö on pitänyt yllä keskustelua mustan hiilen haitallisuudesta muun muassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Presidentit keskustelivat kahden kesken arktisista kysymyksistä viime maaliskuussa Arkangelissa Venäjällä. Kuva: ALEXEI DRUZHININ/SPUTNIK/KREMLIN

Suomessa pidetään Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella parikymmentä neuvoston työryhmien ja asiantuntijaryhmien kokousta sekä runsaasti oheistapahtumia. Puheenjohtajuus huipentuu toukokuussa 2019 ulkoministerikokoukseen Rovaniemellä.

Iso osa kokouksista on Lapissa, Suomen arktisella alueella.

Kaikki puheenjohtajuuskauden kokoukset eivät kuitenkaan ole keskittyneet Suomeen, vaan niitä pidetään myös muissa arktisissa valtioissa.

- Yleensä eri työryhmien kokoukset pidetään siinä maassa, mistä tulee työryhmän puheenjohtaja, kertoo arktisen yhteistyön johtava asiantuntija René Söderman ulkoministeriöstä. Hän on Suomen edustaja Arktisen neuvoston työtä ohjaavassa virkamieskomiteassa.

Kestävän kehityksen työryhmällä SDWG:llä on suomalainen puheenjohtaja, Pekka Shemeikka, ja ensimmäinen työryhmän kokous on jo pidetty Inarissa. Myös virkamieskomitean kokoukset pidetään puheenjohtajuuskaudella Suomessa.

Näyttävin oheistapahtumista ja suurin itsenäisyyden juhlavuoden arktisista tapahtumista on marraskuun puolivälissä pidettävä yleisölle avoin Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssi. Tapahtuma kerää Arktisen neuvoston toimijat Rovaniemelle ulkoministeri Timo Soinin (sin.) johdolla. Myös YK:sta tulee edustaja paikalle, sillä konferenssin teemana on YK:n kestävän kehityksen tavoitteet arktisella alueella.

Yleisölle näkymätöntä puurtamista kokouksissa

Suurin osa Arktisen neuvoston työstä on suurelle yleisölle näkymätöntä puurtamista kuudessa pysyvässä ja kahdessa määräaikaisessa työryhmässä sekä useissa asiantuntijatyöryhmissä. Kokoukset eivät ole avoimia yleisölle.

Työryhmissä keskitytään arktisen alueen ympäristökysymyksiin ja kestävään kehitykseen.

- Työryhmien työ ei ole kovinkaan mediaseksikästä, eikä siellä käsitellä Suomen kansallisia arktisia asioita - esimerkiksi Jäämeren rataa ja kaivannaisteollisuutta - vaan kansainvälisiä arktisia asioita, vastaa Söderman kysymykseen, miksi neuvoston arkinen työ ei nouse uutisotsikoihin.

Sen sijaan puheenjohtajuus tuo Suomelle kansainvälistä näkyvyyttä ja kiinnostavuutta. Siitä kielivät muun muassa tarkkailijajäsenten aktiivinen osallistuminen jo pidettyihin kokouksiin.

- Mielenkiinto Suomea kohtaan on suurta ja Suomella on tuhannen taalan paikka osoittaa, millaista arktista osaamista meillä on, muutakin kuin jäänmurtajia, Söderman sanoo.

Opettajien koulutusta halutaan vahvistaa

Työryhmillä on kaksivuotiset työsuunnitelmat. Puheenjohtajuuskauden lopulla työryhmillä on valmiina esityksiä - tieteellisiä tutkimuksia ja arviointeja, ympäristöhankkeita ja suosituksia - joista osa hyväksytään konsensus-periaatteella puheenjohtajuuskauden päättävässä ulkoministerikokouksessa. Hyväksyttyjen suositusten noudattaminen jää jäsenvaltioiden vastuulle.

Monet suosituksista ovat hyvin konkreettisia.

- Esimerkiksi kestävän kehityksen työryhmä pohtii, miten arktisella alueella vahvistetaan opettajien koulutusta. Hyvän peruskoulutuksen takaaminen lapsille syrjäisissä yhteisöissä on ensiarvoisen tärkeää, ja sillä voidaan ehkäistä alkuperäiskansojen marginalisoitumista ja esimerkiksi nuorten itsemurhia, sanoo Söderman.

Arktisen neuvoston puitteissa on myös neuvoteltu jäsenmaita oikeudellisesti sitovia sopimuksia. Niitä ovat sopimukset arktisesta lento- ja meripelastuspalvelusta, arktisesta öljyntorjuntatyöstä ja tieteellisen yhteistyön edistämisestä arktisella alueella. Suomen puheenjohtajuuskaudella oikeudellisesti sitovia sopimuksia ei ole työn alla.

Musta hiili seurannassa

Suomen puheenjohtajuuskaudella asiantuntijatyöryhmä seuraa, miten mustan hiilen päästöjen vähentäminen Arktisen neuvoston jäsenvaltioissa onnistuu. Työryhmää johtaa professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.

Toukokuussa Fairbanksissa Yhdysvaltain puheenjohtajuuskauden päättäneessä ulkoministerikokouksessa sovittiin mustan hiilen päästöjen vähentämisestä vuoden 2013 tasosta 25-33 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Hildénin mukaan arktisten alueiden kannalta keskeistä on myös se, rajoittavatko tarkkailijavaltiot, kuten Kiina ja Intia, mustan hiilen päästöjään.

Musta hiili eli noki koostuu pienhiukkasista, joilla on voimakas ilmastoa lämmittävä vaikutus. Lisäksi mustalla hiilellä on kielteisiä terveysvaikutuksia.

Arktisella alueella mustan hiilen ilmastovaikutukset vahvistuvat, koska laskeumat lumi- ja jääpinnoille kiihdyttävät sulamista muun muassa heikentämällä lumi- ja jääpintojen kykyä heijastaa auringon säteilyä.

Mustaa hiiltä syntyy kaikessa epätäydellisessä poltossa, muun muassa vanhoissa dieselmoottoreissa, öljykentillä soihdutuksessa ja puun poltossa.

Twitter ei tavoita kaikkia

Suomen puheenjohtajuuskauden uutisvirtaa voi seurata muun muassa Twitterissä tilillä @FIArctic. Tosin aivan kaikkia se ei tavoita.

- Inarissa kestävän kehityksen työryhmän kokouksessa tuli varsin hyvin selväksi, että paikallista väestöä ei mitkään twitterit tavoita, naurahtaa neuvoston tiedottaja Martti Ruokolainen.

Ruokolaisen mukaan yhteyksiä on aktiivisesti luotava paikallisin toimijoihin, esimerkiksi paikallislehtiin, jotta Arktisen neuvoston työ tulee tunnetuksi myös kansalaisten parissa.

Sari Vanninen / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X