Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sote-uudistuksen henkilökohtainen budjetti huolettaa asiantuntijoita

"Vaarana on, että ihmiset valitsevat vääriä palveluita mainosmiesten myyntipuheiden perusteella."

Henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön todennäköisimmin esimerkiksi vanhusten ja vammaisten hoiva- ja kuntoutuspalveluissa. Kuva: Tiina Mutila

Sote-uudistuksessa jo vuonna 2020 käyttöön otettava henkilökohtainen budjetti herättää huolta sote-asiantuntijoissa.

Sen pelätään muun muassa nostavan kustannuksia ja lisäävän byrokratiaa.

- Meillä on hyvin vähän kotimaista kokemusta henkilökohtaisesta budjetista. Sekä kotimaisissa että kansainvälisissä kokeiluissa kustannukset ovat yleensä karanneet. Valinnanvapauslain valmistelussa henkilökohtaista budjettia on esitetty otettavaksi käyttöön niin laajasti, että missään päin maailmaa ei sitä aiemmin ole tehty. Tähän sisältyy suuria riskejä, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen pelkää.

Henkilökohtaisen budjetin piirissä voi olla noin 60 000 henkilöä

Henkilökohtainen budjetti on maakunnan myöntämä rahasumma, jonka puitteissa asiakas voi itse hankkia määriteltyjä sote-palveluja. Budjetin euromäärä riippuu maakunnan liikelaitoksen tekemästä asiakassuunnitelmasta.

Toistaiseksi ei vielä ole määritelty tarkasti, mitä palveluita henkilökohtaisella budjetilla voi saada, mutta Myllärinen kertoo, että yleisimmin kyseessä ovat vammaisten, kehitysvammaisten ja vanhusten hoiva- ja kuntoutuspalvelut, kuten esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen.

Lain valmistelun yhteydessä on arvioitu, että henkilökohtaisen budjetin piirissä voisi olla noin 60 000 henkilöä.

Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen näkee henkilökohtaisen budjetin laajan käyttöönoton ongelmallisena.

- Vaarana on, että ihmiset valitsevat vääriä palveluita mainosmiesten myyntipuheiden perusteella, eivätkä palveluita, jotka olisivat heidän kannaltaan vaikuttavimpia, Lehtonen sanoo.

Jos asiakas valitsee palvelunsa huonosti ja käyttää koko rahasummansa, ei häntä voida Lehtosen mukaan jättää heitteille, vaan maakunnan on järjestettävä asiakkaan tarvitsemat palvelut, vaikka tämä olisi käyttänytkin jo henkilökohtaisen budjettinsa. Tällöin kulut voivat nousta.

- Ongelmana on myös byrokratian lisääntyminen, koska kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eivät välttämättä ole innostuneita ottamaan vastuuta palveluidensa järjestämisestä, hän sanoo.

"Pitäisi ensin testata ja kokeilla"

Lehtonen harmittelee, että henkilökohtaisen budjetin lakiteksti kirjoitetaan jo nyt, vaikka sitä koskevat pilottikokeilut käynnistetään vasta 2018.

- Henkilökohtaista budjettia pitäisi ensin testata ja kokeilla, ja vasta kokemusten kertymisen jälkeen katsoa, kannattaako se ottaa käyttöön, Lehtonen sanoo.

Moni vammais- ja eläkeläisjärjestö tukee kuitenkin henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoa. Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) pitää sitä tärkeänä, koska se tuo palvelujen käyttäjän oman äänen kuuluviin.

- Pidän sitä erittäin arvokkaana. Heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten palveluiden puolustaminen on itselleni tässä uudistuksessa ensisijaista, Saarikko sanoo.

Hän uskoo, että henkilökohtaisen budjetin käyttöönotolla vältytään esimerkiksi hankintamenettelylakiin ja kilpailutuksiin liittyneiltä ongelmilta.

- Itselleni on tullut paljon palautetta esimerkiksi tilanteista, joissa kilpailutuksen yhteydessä vammaisen ihmisen palveluntuottaja on vaihtunut, ja se on tuonut paljon epävarmuutta, Saarikko sanoo.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X