Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Apurahojen rankka hakuprosessi väsyttää tutkijoita - moni rahoittaja sai tänä vuonna entistä vähemmän hakemuksia

Jopa alle joka kymmenes hakija saa tutkimukselleen rahaa.

Apurahan hakeminen vie tutkijoilta paljon aikaa. Parina viime vuonna Suomen Akatemialle tulevien hakemusten määrä on vähentynyt. Kuva: Hanna Marjanen

Moni tutkimusapurahoja tarjoava taho on tänä vuonna saanut ihmetellä aikaisempaa ohuempaa hakemuspinoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaiselle Suomen Akatemialle tulleiden hakemusten määrä laski toista vuotta peräkkäin, nyt kolmisen prosenttia edellisvuodesta. Vakiohakujen hakemusmäärät laskivat enemmän, noin yhdeksän prosenttia.

Myös useilta säätiöiltä on haettu tänä vuonna entistä vähemmän apurahoja.

- Nyt oli ensimmäinen vuosi 15 vuoteen, kun hakumäärät eivät nousseet, kuvailee Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaa viitaten tieteen ja taiteen apurahojen hakemusten yhteismäärään.

Uutissuomalainen sai tietoja hakemusmääristä Suomen Akatemian lisäksi vajaalta kymmeneltä merkittäviä tutkimusapurahoja jakavalta säätiöltä, joissa tämän vuoden haku on päättynyt. Osassa isoimmista säätiöistä on haku yhä avoinna. Vastaajista useimmat kertoivat, että tiedeapurahoja oli haettu edellisvuotta vähemmän. Muut raportoivat joko muuttumattomia tai entistä loivemmin kasvavia lukuja.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kertoo kuulleensa hakemusmäärien loivasta laskusta rahoittajilta keskustelussa, johon osallistui päivätyössään Lapin yliopiston valtio-opin yliopistolehtorina.

- Ilmiö vaikuttaa todelliselta.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan vt. toimitusjohtajan Päivi Tikan mukaan notkahduksia on tullut ennenkin.

Osa tutkijoista vaihtaa uraa

Syitä tahdin hidastumiseen lienee monia. Yksi niistä voi olla turhautuminen tai väsyminen, arvioi moni Uutissuomalaisen haastattelema.

- Monta vuotta peräkkäin tietyillä aloilla jopa alle kymmenen prosenttia hakemuksista on saanut rahaa. Kun on monta kertaa yrittänyt eikä ole saanut, voi luovuttaa, sanoo toiminnanjohtaja Eeva Rantala Tieteentekijöiden liitosta.

- Tiedän itsekin henkilöitä, jotka ovat sanoneet, etteivät enää hae, koska se on liian rankkaa ja turhauttavaa suhteessa tuloksiin. He ovat lopettaneet ja alkaneet katsella muuta uraa, kertoo Petri Koikkalainen.

Koneen säätiön tiedeasiamies Kalle Korhonen arvioi, että akateemisesti koulutettujen työllisyyden paraneminen on voinut ohjata tutkijoita muihin töihin.

- Yksi selittävä tekijä voi olla tietysti sekin, että yliopistoleikkaukset vähentävät tutkijan uran kiinnostavuutta.

"Erinomainen ei enää riitä"

Hakemusmäärän lasku ei kerro ainakaan rahoituksen tarpeen vähenemisestä, sanoo Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja, Turun yliopiston fonetiikan apulaisprofessori Maija S. Peltola.

- Kilpailu on ihan kaamean kovaa, hyvä ja erinomainen ei enää riitä.

Suomen Akatemialle tulleiden hakemusten laskua voi Peltolan mukaan selittää se, että sillä on nykyisin myös suuria ponnisteluita vaativia hakuja.

- Paukkuja ei ehkä mitenkään riitä kaikkiin perinteisesti tarjolla olleisiin kohteisiin. Säätiörahoituksen osalta voisi ehkäpä olla niin, että kun kaikki haut ovat niin vaativia, hakijat ovat alkaneet karsia ja panostavat vain osaan hauista, pohtii Peltola.

Tutkijoiden mukaan on tavallista, että hakemuksiin tulee kielteisiä päätöksiä puolenkymmentä kertaa peräkkäin. Yhden hakemuksen teko vie kuitenkin aikaa viikkoja ja erityisesti Suomen Akatemian hakua pidetään raskaana. Paineita lisää se, että tutkijan toimeentulo voi olla apurahasta kiinni.

Petri Koikkalainen arvioi, että yliopistoissa on alettu koordinoida hakuja entistä paremmin.

- Ainakin toivoisin, että mietittäisiin enemmän porukalla, ketkä mitäkin hakevat ja millä idealla, eikä niin, että kaikkien on haettava kaikkea koko ajan. Lieviä merkkejä järjenkäytöstä on kuulunut.

Suomen Akatemiakin on tällaista toivonut.

- Olemme keskustelleet siitä, että kun hakemiseen menee paljon aikaa ja tutkijat ovat siitä huolissaan, olisi hyvä jos harkittaisiin, kannattaako hakemusta lähteä kirjoittamaan vai kannattaisiko se aika käyttää tutkimukseen, kertoo Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja Riitta Maijala.

Apurahaa riittää liian harvalle

Apurahan saa aivan liian harva hakija, myöntää Suomen Akatemian Riitta Maijala.

- Tästä on oltu huolissaan sekä Suomen Akatemiassa että tiedeyhteisössä laajasti. Siihen liittyy keskustelu siitä, milloin kannattaa hakea ja milloin ei. Hakemusten määrä on (aiemmin) kasvanut meillä niin nopeasti ja niin paljon, että läpimenoprosentti on pudonnut matalaksi. Se on meillä huolena siksi, että hyvin moni tekee turhaa työtä ja kaikkia hyviä hakijoita ei pystytä rahoittamaan.

Maijalan mukaan sopiva luku olisi parikymmentä.

- Silloin parhaat saavat rahoitusta ja hakemuksen kirjoittamiseen käytetty aika tuottaa rahoituksen kohtuullisen monille.

Eniten rahaa valtiolta

Yliopistot käyttivät tutkimukseen 1,45 miljardia euroa vuonna 2015. Keskimäärin 56 prosenttia, oli yliopistojen perusrahoitusta. Suurimpia ulkopuolisen tutkimusrahoituksen lähteitä olivat Suomen Akatemia (19 %) ja Tekes (8 %). Luvut ovat peräisin Suomen Akatemian raportista Tieteen tila 2016.

Myös erilaiset säätiöt ovat tärkeitä tutkimusrahoittajia. Ne jakavat tieteelle, taiteelle ja kulttuurille yhteensä satoja miljoonia euroja vuosittain, kerrotaan Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnasta.

Tieteelle esimerkiksi Koneen säätiö jakaa tänä vuonna 21-22 miljoonaa euroa, Jenny ja Antti Wihurin rahasto 6,6 miljoonaa, Suomalainen Tiedeakatemia 2 miljoonaa, Alfred Kordelinin säätiö itse 1,1 miljoonaa ja Post doc -poolin kautta 0,3 miljoonaa.

 

Minna Harmaala / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X