Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Suomessa ainutlaatuinen järjestelmä - lääkehuolto on turvattu kuukausiksi eteenpäin

1980-luvulla luodulla järjestelmällä pyritään huolehtimaan 1 400 valmisteen saatavuudesta kriisitilanteissa. Nyt siihen toivotaan muutoksia.

Suomessa laki määrää lääkkeiden velvoitevarastoinnista. Kriisitilanteissakin lääkkeitä on varastoissa kuukausiksi eteenpäin. Kuva: Mutila Tiina

Alituslupien hakeminen lääkkeiden velvoitevarastointiin on puolittunut Suomessa viime vuosina. Kaksi-kolme vuotta sitten alituslupia haettiin velvoitevarastointia valvovalta lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta 400-500 vuosittain, mutta nyt määrät ovat 200-300 vuosittain.

- Vaikka alituslupia haetaan vähemmän, se ei tarkoita sitä, että lääkevalmisteiden maailmanlaajuiset saatavuusongelmat olisivat poistuneet. Päinvastoin, ne ovat entistäkin monimutkaisempia, sanoo yliproviisori Johanna Linnolahti Fimeasta.

Alituslupa on haettava, jos lääkeyritys tai maahantuoja haluaa käyttää kaupallisen varastonsa ohella velvoitevarastoon laskettavia lääkkeitä. Syynä on yleensä se, että lääkevalmisteen saatavuudessa maailmalla on ongelmia, eikä kaupallisessa varastossa ole riittävästi tuotetta.

- Suomi on lääkevalmisteissa tuontiriippuvainen maa, huomauttaa Linnolahti.

Alituslupia pitemmälle ajalle

Alituslupien määrä on vähentynyt muun muassa siksi, että lupa voidaan myöntää kuukauden sijaan esimerkiksi puoleksi vuodeksi, jos on nähtävissä, että jonkin lääkevalmisteen saatavuusongelmat jatkuvat.

- Näin voidaan tehdä, jos alituslupa ei heikennä lääkevalmisteen huoltovarmuutta, tähdentää Linnolahti.

Mikäli huoltovarmuus vaarantuisi, alituslupa esitetään sosiaali- ja terveysministeriön päätettäväksi.

- Se on harvinaista eli kriittisiä saatavuushäiriöitä tulee harvoin. Viime vuosina vain 3-4 lääkeryhmälle on haettu alituslupa ministeriöstä, Linnolahti sanoo.

Oriolan viimeaikaiset vaikeudet toimittaa apteekkeihin lääkkeitä eivät ole ylittäneet kynnystä hakea alituslupia - lääkkeitähän Oriolalla on, niitä ei vain saada myyntivarastosta ulos tarvittavaa tahtia.

- Mikäli jakeluongelma pitkittyisi, muilla kaupallisilla toimijoilla voisi olla tarve hakea alituslupia rinnakkaislääkkeille, arvioi Linnolahti.

1400 lääkevalmistetta velvoitevarastoinnin piirissä

Suomessa lääkkeiden saanti kriisitilanteissa on turvattu lailla lääkkeiden velvoitevarastoinnista. Laki määrää, että lääkkeitä on oltava velvoitevarastoissa lääkeryhmästä riippuen kolmen, kuuden tai kymmenen kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava määrä.

Fimean vahvistamassa luettelossa on noin 1 400 lääkevalmistetta, joita varastointivelvoite koskee.

- Jos lääkkeiden maailmanlaajuisessa saatavuudessa on ongelmia, suurilla mailla on pieniä enemmän vaikutusvaltaa saada lääkkeitä asukkailleen. Suomessa velvoitevarastoilla saadaan aikaa selviytyä kriisin yli, havainnollistaa johtaja Jyrki Hakola Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osastolta.

Varastointivelvollisia ovat lääketehtaat ja lääkevalmisteiden maahantuojat sekä julkisen terveydenhuollon yksiköt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden velvoitevarastoinnista.

Huoltovarmuuskeskus maksaa yksityisille toimijoille korvaukset velvoitevaraston arvosta.

Järjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Lääketeollisuus ry. kuitenkin toivoo, että lakia päivitettäisiin osana sote-uudistusta.

- Pitäisi määritellä, millaisia kriisejä varten lääkkeitä varastoidaan ja mitä lääkkeitä kriisitilanteissa tarvitaan. Maailma on hyvin erilainen nyt kuin järjestelmää luotaessa 80-luvulla, sanoo lakimies, erityisasiantuntija Tiina Satti Lääketeollisuus ry:stä.

Satin mukaan keskimääräiseen kulutukseen perustuva velvoitevarastointi johtaa ylivarastointiin.

- Järjestelmä on kallis ja riskinä on, että isoissa varastoissa lääkkeitä vanhenee.

Velvoitevarastoivat lääkkeet

Velvoitevarastoissa vähintään kolmen kuukauden kulutusta vastaava tarve on oltava seuraavia lääkkeitä: astmalääkkeet; maha- ja pohjukaissuolihaavalääkeet; psykoosi-, neuroosi- ja depressiolääkkeet; epilepsia- ja parkinsonismilääkkeet; glaukoomalääkkeet ja silmään annosteltavat mikrobilääkkeet; syöpälääkkeet; eläimille raivotautirokotteet.

Varastoissa vähintään kuuden kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava tarve on oltava seuraavia lääkkeitä: angina pectoris -lääkkeet, sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden lääkkeet, verenpainelääkkeet sekä diureetit; diabeteslääkkeet ja kilpirauhasen toimintahäiriölääkkeet, kortikosteroidit; kipu-, reuma- ja kuumelääkkeistä morfiinijohdannaiset ja antipyreettiset analgeetit; paikallispuudutuksessa ja yleisanestesiassa käytettävät lääkkeet; keskeiset myrkytysten hoidossa käytettävät lääkkeet, A- ja B-hepatiitin, vesikauhun ja jäykkäkouristuksen hoitoon ja ehkäisyyn käytettävät immunoseerumit ja rokotteet sekä ihmisen normaali immunoglobuliini.

Varastoissa vähintään 10 kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava tarve on oltava seuraavia lääkkeitä: antibiootit, sulfonamidit ja muut synteettiset antimikrobilääkkeet; elektrolyytti- ja nestetasapainohäiriöissä sekä parenteraalisessa ravitsemuksessa käytettävät perusliuokset, ravintoliuokset ja albumiiniliuokset.

Lääkelista perustuu lakiin lääkkeiden velvoitevarastoinnista.

Sari Vanninen / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X