Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ruokahävikin pienentäminen on bisnestä eikä viherpiiperrystä - kaupat hakevat kovaa tulosta ja pehmeää imagoa

Kaupoissa haaskaantuu myymättä jäävää ylijäämäruokaa vuosittain yhteensä 65-75 miljoonaa kiloa. Se merkitsee kauppiaiden liikevaihtoon miinusmerkkistä lukua, jota eri keinoin yritetään vaivoja säästämättä pienentää. Hävikin vähentäminen riippuu ostajan valinnoista, ja ne taas eivät läheskään aina ole kauppiaan toivomusten mukaisia.

Elintarvikkeiden alennetut hinnat kiinnostavat useita asiakkaita, mutta toisille taas laatu merkitsee enemmän. Kuva: Aku Isotalo

Elintarvikehävikin vähentäminen merkitsee kaupan alalle miljoonien eurojen säästöjä ja samalla kannattavuuden paranemista. Kauppaketjut kuitenkin perustelevat hävikkitalkoitaan yhtä paljon ympäristösyillä kuin bisneksellä.

Kauppaketjujen tiedotteissa puhutaan ekologisuudesta, vastuullisuudesta ja kiertotaloudesta.

S-ryhmä polkaisi käyntiin oman hävikinvastaisen alennusmyyntinsä maanantaina, kun vanhenemisen kynnykselle ehtinyttä ruokaa alettiin myydä 60 prosentin alennuksella. Tuotteisiin kiinnitetyissä alennuslapuissa prosenttiluvuksi mainitaan yleensä 30 tai 50, mutta alennus nousee viimeisinä aukiolotunteina täyteen määräänsä.

Elintarvikkeiden alennusmyynti jatkuu toistaiseksi eli ilman aikarajaa.

- Kyseessä ei ole kampanja, vaan toimintatapa, määrittelee S-ryhmän vähittäiskaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen.

Markkinointia varten

Kaupalle ympäristöasioista huolehtiminen on samalla markkinointikeino, koska moni asiakas valitsee kauppansa ja ostoksensa vihrein perustein.

- Ruokahävikin vähentäminen on kaupalle kannattavuusasia, mutta se on myös vastuullisuusasia. Me haluamme olla mukana talkoissa hävikin pienentämiseksi. Kaupparyhmälle se on myös erittäin iso imagokysymys, sanoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske.

Kaupat julkaisevat kilvan lukujaan, kuinka tarmokkaasti ne ovat ylijäämäruuastaan hankkiutuneet eroon. S-ryhmän ruokahävikki oli viime vuonna 1,63 prosenttia ja Lidl-ketjulla hieman vähemmän. K-ryhmä aikoo vähentää hävikkiään 10 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, ja S-ryhmä lupaa samassa ajassa päästä 15 prosentin tavoitteeseen.

Ylijäämätuotteita on jo pitkään mennyt kiertoon ilman alennuksiakin. Kauppiaat ovat lahjoittaneet vanhenevia, mutta yhä käyttökelpoisia tuotteita hyväntekeväisyysjärjestöille tai sitten ruuat ovat päätyneet energiantuotantoon.

Keinoja on runsaasti

Kauppiailla on vapaus ja vastuu päättää hävikkien vähentämistavoista ja alennusprosenteista. Tärkeimmät keinot ovat jokseenkin samanlaisia eri kauppaketjuissa.

Kaupat ovat kehittäneet ja kehittävät tietojärjestelmiä, joiden avulla tuotteiden kysyntä pystytään ennustamaan mahdollisimman tarkasti. Silloin kauppiaan päivä meni putkeen, jos illan viimeinen asiakas sai tuoreen leivän eikä hyllyihin jäänyt enää juuri mitään.

- Jos näitä it-järjestelmiä ei olisi, niin hävikkiä syntyisi tosi paljon, huomauttaa Timo Jäske.

Kuljetusketjujen on toimittava niin, että tuoretavara on ajoissa myynnissä. Lisäksi tuotteita siirretään alennukseen hyvissä ajoin, jotta ostoksella olisi vielä paljon käyttöaikaa jäljellä. Tosin 60 prosentin ale-tuotteissa parasta ennen-päivämäärä voi olla jo parin vuorokauden päässä.

Jäsken mukaan aukioloaikojen vapautuminen on vähentänyt hävikkiä. Ruokia ei tarvitse enää juhlapyhien alla kantaa kotiin kassikaupalla, kun kauppaan pääsee joka päivä. Silloin kuluttajan on helpompi arvioida ruuan tarvetta.

Hinta ei ratkaise

Kaikki kaupassakävijät eivät osallistu hävikkitalkoisiin. Monet asiakkaat haluavat hinnasta riippumatta priimaa vaikka sekundaa saisi puoleen hintaan. Jos vihanneksessa on pienintäkään merkkiä nahistumisesta tai banaanissa yksikään ruskea pilkku, niin pudonnut laatu ei ole ale-hinnalla korjattavissa.

Toisaalta myymälöissä liikkuu ostovoimaista väkeä, joka kuitenkin päätyy halpis-tuotteeseen ihan periaatteen vuoksi.

- Kenelle ovat mitkäkin arvot tärkeitä. Toisilla ei ole rahasta kiinni, mutta he arvostavat sitä, että kaikki pyritään käyttämään hyödyksi, luonnehtii Iitin S-Market Kausalan marketpäällikkö Harri Nieminen.

Nieminen ei havainnut maanantaina, että väki olisi rynnännyt kauppaan hakemaan 60 prosentin ale-tuotteita. Tiistaina löytyi hyllyistä vielä tuotteita, jotka oli poistettava myynnistä.

Kaksi suurta ryhmää

S-Market- ja Sale-myymälöistä vastaava toimialajohtaja Taina Penttinen Osuuskauppa Hämeenmaalta erottaa päivittäistavarakaupassa muun muassa kaksi suurta asiakasryhmää. Toiselle ruuan alkuperä ja laatu merkitsevät eniten, kun taas toinen tekee ostopäätöksensä hinnan perusteella.

- Nämä kaksi ryhmää kasvavat yhtä voimakkaasti.

Taina Penttisen mukaan yhden päivän perusteella on aikaista tehdä 60 prosentin alennusten suosiosta ja hävikin vähenemisestä vahvoja johtopäätöksiä. Ihmiset ovat hänen mukaansa kuitenkin olleet kiinnostuneita halvoista hinnoista.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X