Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Iltamyöhään koulussa istuminen ei saa suomalaisilta kannatusta - "Kyllä ihmisellä pitää olla muutakin elämää"

Lotta Puodinketo, Anna-Karen Korkkinen (takana) ja Heta Virkkunen (edessä) arvioivat, että suomalaiset koulupäivät ovat peruskoulussa juuri sopivan mittaisia. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomalaisten peruskoululaisten koulupäivät ovat lyhyempiä kuin Euroopassa keskimäärin ja myös OECD-maiden keskiarvo on Suomea korkeammalla.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo, ettei eri maiden tuntimääriä kannata suoraan vertailla, koska jokaisessa maassa on omanlaisensa koulukulttuuri.

- Esimerkiksi Kauko-Aasiassa koulupäivä on aikuisten työpäivän mittainen ja sen päälle tulee vielä maksullista lisäopetusta. Sellainen päivä on aivan liian pitkä. Huipputuloksia tulee, mutta lapset kuormittuvat, Salo toteaa.

Salo sanoo kuitenkin, että oppituntien määrän vähentyminen Suomessa on huolestuttava ilmiö.

- Ennen kunnat tarjosivat opetusta enemmän kuin perusopetuslaki edellyttää. Nykyään tunneista on karsittu, joten tilaa olisi taas lisätä oppitunteja, Salo sanoo.

Aiemmin kunnat saattoivat järjestää opetusta jopa kymmenen tuntia viikossa yli minimimäärän. Se vastaa puolen vuoden opintoja koko peruskouluaikana.

Salo muistuttaa, että kun nykyisestä tuntijaosta päätettiin vuonna 2012, hallitus kirjasi tavoitteekseen, että tuntimäärää kasvatetaan. Päätös jäi kuitenkin tekemättä, eikä siihen ole sen jälkeen palattu.

"Lahden tilanne on varsin kohtuullinen"

Minimimäärä opetusta on 222 vuosiviikkotuntia koko peruskoulun aikana. Vuosiviikkotunnilla tarkoittaan 38 oppituntia, eli peruskoulun aikana oppilas istuu oppitunnilla yhteensä 8 436 tuntia. Lahdessa opetusta tarjotaan nykyään 227 vuosiviikkotuntia, eli koko peruskoulun aikana opetusta saa 190 tuntia enemmän kuin olisi lain mukaan pakko.

- Tuntimäärää on vähennetty kaksi kertaa, mutta verrattuna muihin kuntiin Lahden tilanne on varsin kohtuullinen, opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen Lahden kaupungilta sanoo.

Lahdessa ylimääräiset oppitunnit on kohdistettu eka- ja tokaluokkalaisille ja yläkoulun valinnaisaineisiin.

- Tuntimäärä on tietysti taloudellinen kysymys. On jouduttu päättämään, kasvatetaanko ryhmäkokoa vai vähennetäänkö opetustuntien määrää, Kilponen sanoo.

Kilponenkin muistuttaa, että koulunkäynti on luonteeltaan erilaista eri maissa.

- Tanskassa koulupäivän pituus on Euroopan pisin, mutta siihen kuuluu erilaisia harrastuksia. Meillä tehdään tehokkaasti töitä ja osaaminen on hyvää, sekä opettajien että oppilaiden, Kilponen sanoo.

Aikaa pitää jäädä muullekin elämälle

Lahden yhteiskoulun lukiossa opiskelevat Lotta Puodinketo, Anna-Karen Korkkinen ja Heta Virkkunen arvioivat, että peruskoululaisten koulupäivät ovat nykyään sopivan mittaisia.

- Päivän pituus oli sopiva. Jos vertaa koulupäivää muiden maiden päiviin, lyhyt aika käytettiin tehokkaasti. Koulussa jaksoi olla, Virkkunen sanoo.

- Ja koulupäivän jälkeen ehti panostaa harrastuksiin ja kavereihin, Puodinketo sanoo.

Koulupäivän jälkeen tehtiin läksyjä ja käytiin harrastuksissa. Tylsää ei ollut. Yhteiskoulun apulaisrehtori Juha Hirvonen huomauttaa, että tuntimäärät saattavat Yhteiskoulussa poiketa jonkin verran Lahden muista kouluista, koska sen omistaa yksityinen säätiö. Tunteja on tarjolla hieman enemmän.

OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salon yhtenä huolena on myös valinnaisaineiden määrän väheneminen. Esimerkiksi ylimääräisiä kieliopintoja tehdään nykyään aiempaa vähemmän.

- Jotkut saattavat miettiä rasittavatko valinnaiset opinnot oppilasta liikaa, mutta verrattuna muiden maiden tuntimääriin, koulupäivät jäisivät silti lyhyemmiksi, Salo sanoo.

Kilponen ei usko, että oppilaat jättäisivät aineita valitsematta siksi, että koulupäivä pitenisi liikaa.

- En usko, että oppilaat vastustavat tuntilisäystä, jos voi valita itseä kiinnostavia aiheita.

Lukiossa päivien pituus on jo pitkälti kiinni siitä, paljonko kursseja kukin oppilas itse valitsee, ja missä ajassa lukion aikoo suorittaa.

- Minulla on joka päivä koulua kahdeksasta neljään. Lukkari on ihan täynnä, Korkkinen sanoo.

- Itse jätin kyllä yhden matikan kurssin ottamatta, kun en jaksanut pitkiä päiviä, Virkkunen tunnustaa.

Tytöt ovat tutustuneet muiden maiden koulukulttuuriin esimerkiksi vaihto-oppilaiden kertomusten kautta.

- Brasilialaiset kertoivat, että he olivat usein koulussa kello 23:een saakka. Kävivät vain kotona nukkumassa. Siinä ei ole järkeä, kyllä ihmisellä pitää olla muutakin elämää.

Kaikille avoimia harrastuksia lisää

Tytöt sanovat, että edes alakoululaisena ei ollut ikävää olla koulun jälkeen yksin kotona, pikemminkin jännittävää ja itsenäistä omaa aikaa odotettiin. Silti he kannattavat sitä, että koulussa olisi enemmän harrastustoimintaa, johon kuka tahansa voisi tulla mukaan.

- Oma harrastukseni loppui hiljattain ja on ollut tosi vaikeaa päästä mukaan mihinkään uuteen harrastukseen, Virkkunen sanoo.

- Kaikki harrastukset olisi pitänyt aloittaa jo paljon nuorempana, Puodinketo sanoo.

Opetusjohtaja Lassi Kilposen mielestä täydellinen koulupäivä sisältäisi tehokasta oppimista ja sen lomassa liikuntaa ja koulupäivän päätteeksi harrastuksia. Kaikki olisivat mukana yhteisessä tekemisessä, ja vaikka musiikkia pääsisi harrastamaan edullisemmin kuin nykyään yksityisopetuksessa.

- Kaikkeen ei kuitenkaan ole resursseja. Jos tämän järjestämiseksi jouduttaisiin kasvattamaan ryhmäkokoja, valitsisin edelleen nykysysteemin, Kilponen sanoo ja muistuttaa, että kaikissa Lahden kouluissa on mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan koulupäivän jälkeen.

Myös Salo sanoo, että koulupäivä on olemassa opetuksen takia, eikä opetustunteja pidä karsia muun puuhastelun tieltä, vaikka harrastustoiminta muuten kannatettavaa onkin.

Huoltajien kannalta koulupäivän pidentäminen olisi helpotus, kun päivähoitoa ei tarvitsisi miettiä. Kilponen arvelee, että osa opettajista pitäisi tuntimäärän lisäämistä hyvänä, osa taas kokisi, että se on liikaa pois muusta suunnittelutyöstä.

Iltaan asti jatkuvia koulupäiviä tuskin kukaan haluaa Suomeen. Se ei kerta kaikkiaan istu täkäläiseen kulttuuriin, missä arvostetaan myös vapaata aikaa perheen kesken.

Kysyimme ESS.fin lukijoilta, onko koulupäivä Suomessa liian lyhyt. Vastaajista 69 prosenttia vastasi kieltävästi. Kysymykseen vastasi yhteensä 639 henkilöä.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (2)
toby

Hmm... Olemme aika yksimielisiä siitä, ettei Suomen kannata yrittää kilpailla halpatuotannolla, vaan meidän pitää satsata koulutukseen. Mutta jos/kun perinteiset halvan työvoiman maat Aasiassa alkavat panostamaan koulutukseen meitä enemmän, ja meillä ei ole valmiuksia kilpailla heidän kanssaan, on yhtälö aika hankala. Lienee selvää, missä korkeaa osaamista vaativa työ sitten tehdään tulevaisuudessa.

Toivottavasti edes Afrikka säilyttää OAJ:n Salon mainitseman omanlaisensa koulukulttuurin tulevaisuudessakin, ettemme me ole jatkossa se halpatuotannon maa nykyistä pienemmällä ostovoimalla.

Tai sitten myös meidän pitää lisätä koulutukseen panostamista tosissamme, mikä kyllä taitaa merkitä kuormituksen lisäämistä myös oppilaille ja opettajille mm pidempinä koulupäivinä. Maailma on kova.

Raaka Rane

Joo kyllä pitää olla muutakin elämää..Kielletään yksintein iltavuorot- ja yövuorot-työelämässäkin.Mistähän niihinkin tulee tulevaisuudessa tekijöitä kun tarvii sitä muutakin elämää olla.Voi pe..ele

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X