Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Kriisikunnan määritelmä on Suomessa vinksahtanut - sijainti ja taloudellinen tilanne eivät ainoita kriteereitä

Suomessa kriisikunnan määrittelemisen perustana on useasti pidetty kunnan huonoa taloudellista tilannetta sekä syrjäistä sijaintia. Länsi-Suomessa ihmisten perusoikeuksien toteutuminen voi kuitenkin kangerrella enemmän kuin Lapissa, toteaa valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen. Hän perää asiassa viisautta niin kuntien kuin valtakunnankin päättäjiltä.

Kuvituskuva. Kuva: Pertti Louhelainen

Pahan leiman lyöminen on aina pieni tyrmäys. Kriisikunta. Sana sattuu.

Eri asia on, osuuko määritelmä oikeaan kohteeseen. Ei välttämättä.

Mikä on kriisikunta?

Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kysyy ja vastaa. Hän ei provosoi sanoessaan, että yleinen kriisikunnan määritelmä on Suomessa vinksahtanut ja yksioikoinen.

Mitä kuntalaiset ajattelisivat, jos 29ensimmäiseksi 29tirauttaisin itkut?

- On tapana tuijottaa pelkästään taloudellisia mittareita. Sen sijaan pitäisi ottaa kriteereiksi kunnan kyky toimia, alhainen syntyvyys ja työllisyyslukujen kehitys.

Kriisikunnan määrittelemisen lähtökohta on luutunut.

- On olemassa taloudellisesti ahtaalla olevia ja syrjässä sijaitsevia kuntia, jotka pystyvät tuottamaan asukkaiden lakisääteiset sivistykselliset ja sosiaaliset peruspalvelut erinomaisesti, Rautiainen huomauttaa.

- Sitten on toisaalla äärettömän äve­riäitä kuntia, joissa epäonnistuneella päätöksenteolla onnistutaan ryssimään kaikki varat. Länsi-Suomessa, valtatieverkon katvealueilla, ihmisten perusoikeuksien toteutuminen voi kangerrella enemmän kuin Lapissa.

"Rakkaalla lapsella on monta nimeä"

Ähtäri, Teuva, Hyrynsalmi ja Jämijärvi. Tämä nelikko sai viikon alussa vähemmän mairittelevan kriisikunta-tittelin.

Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki ei suostu synkistelemään.

- Mitä kuntalaiset ajattelisivat, jos ensimmäiseksi tirauttaisin itkut? Kriisikunta on sana, josta syntyy ihmisille tietynlainen mielikuva, mutta eikö se mene niin, että rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Sitä paitsi Pienimäki tiesi, mitä kuntalain tuoreen muutoksen takia on tulossa.

- Kriisikunta määritellään nyt sekä emokunnan että koko konsernin (yhtiöt, joissa kunta on mukana) tilinpäätöstietojen perusteella. Sinänsä hyvä niin: kuva on totuudenmukaisempi, Ähtärin johtaja myöntää.

- Meillä vuoden 2016 alijäämä oli 1 460 euroa asukasta kohti. Eli en purnaa: kriisikunnan määritelmä täyttyy.

- Eri asia, mitkä ovat näkymät edessä päin.

Ei pidä tuijottaa vain talouden lukuja

Pauli Rautiainen oli tekemässä Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen vuoden takaista tutkimusta Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa.

- Kun kunnan tilannetta arvioidaan, ulottuvuuksia on ainakin kolme, Rautiainen selventää.

- Ensin taloudellinen, sitten toiminnallinen ja lopulta oikeudellinen. Kun näkökulmaa näin laajennetaan, huomataan, että kriisiyksiköiksi profiloituvat eri kunnat kuin pelkästään talouslukuja käyt­täen.

Oikeudellisesta ulottuvuudesta tarjoaa esimerkin tapaus Rääkkylä. Kunnan todettiin kuuluvan taloudellisesti ja toiminnallisesti pahnanpohjimmaisiin, mutta korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisun, jonka mukaan sitä ei voi pakottaa valtioneuvoston päätöksellä kuntaliitokseen Kiteen kanssa.

Oikeuden ajatus oli, että sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa Rääkkylä voi toipua ja kyetä turvaamaan asukkaidensa lakisääteiset palvelut.

"18 maakuntaa on liian paljon"

Rautiainen perää kuntapäättäjiltä viisautta.

- Kyse on oman tilan realistisesta tunnistamisesta, hän muistuttaa.

Eli mitä kunta voi tehdä yksin - ja mihin se tarvitsee yhteistyötä naapuriensa kanssa.

Hän esittää ambulanssi-esimerkin.

- Ajatellaan, että kaksi pientä ja köyhää kuntaa sijaitsee vierekkäin. Molemmissa kukkii strateginen idealismi, jonka mukaan ensihoidon - ja koko kunnan terveydenhoidon - tilanne on hyvä vain silloin, kun kunnantalon ikkunasta näkee ambulanssin.

Vaikka todellisuudessa ambulanssin ehtiminen hälytyspaikalle ei ole keskimääräisesti sen hitaampaa, vaikka nämä kaksi lähellä toisiaan sijaitsevaa kuntaa pitäisivät yllä yhteistä ambulanssia, Rautiainen huomauttaa.

Rautiaisen heitto on kuvaava. Tunne saattaa taluttaa järkeä monessa muussakin asiassa.

Tutkija toivoo viisautta myös valtakunnan päättäjiltä.

- Jos maakuntamallia lähestytään toiminnallisesta näkökulmasta, 18 maakuntaa on liian paljon. Oikea määrä olisi viisi-kaksitoista, mieluummin lähempänä viittä, Rautiainen sanoo.

Hänen mukaansa sopiva kuntien määrä olisi puolestaan noin sata - tällä hetkellä kuntia on 311.

Rautiainen tietää, että luvut eivät toteudu.

- Ne ovat kirjoituspöytälaatikkokamaa, poliittisesti mahdottomia.

Kriisikunta-määritelmä ei rassaa

Jarmo Pienimäki ei Ähtärin kohdalla usko syrjäytymiseen tai kuntaliitoksiin.

- Miksi meille niin kävisi? Meillä on hikisen savotan myötä oikea suunta: vuonna 2012 velkaa oli lähes 14 miljoonaa, 2016 enää 8,7 miljoonaa. Voin kutsua kenet tahansa päättäjän vierailulle ja olen varma, että hän lähtee pandakaupungista vakuuttuneena Ähtärin kyvystä pärjätä.

Kriisikunta-määritelmä ei miestä rassaa.

- Pitäisikö sanoa, kuten ystäväni Vesa Keskinen tuosta 22 kilometrin päästä. ”Pääasia, että puhutaan.”

Ilkka Kulmala

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X