Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Kauppias: Ruoan verkkokaupassa keskiostos yli viisi kertaa isompi kuin marketissa

Lahdessa on tehty ruoan verkkokauppaa hieman vajaat kolme vuotta. Tällä hetkellä sitä tarjoaa kaupungissa muutama kauppa. Kasvua jarruttaa moni seikka. Kauppiaat odottavat etenkin tilausjärjestelmien kehittymistä. Verkkokauppa nähdään myös yhtenä vaihtoehtona siihen, miten ruokahuolto voitaisiin hoitaa tulevaisuudessa haja-asutusalueilla.

Ruoan verkkokaupasta Sykkeen S-marketissa vastaava Siiri Saarinen kerää asiakkaan verkko-ostoksia. Kuva: Mirja Hussain

Suomalainen haluaa sitkeästi itse päättää, mikä tomaatti tai banaani ostoskoriin ja lopulta kotikeittiöön päätyy. Osin kuluttajan oman vaikutusvallan vaalimisesta johtuu, että ruoan verkkokauppa kasvaa hitaasti.

Lahdessa ensimmäisenä ruoan verkkokaupan aloitti Joutjärven K-Supermarket lähes kolme vuotta sitten. Myymälä on lopettanut, mutta sen kauppiaana tuolloin toiminut Erkki Saarinen on nyt kauppiaana Kauppakeskus Trion K-Supermarketissa. Ruoan verkkokauppa jatkuu siellä. Verkon ruokamyynnin osuus on Saarisen mukaan tänä päivänä viitisen prosenttia myymälän kokonaismyynnistä. Eteenpäin on menty, ja kasvuakin syntyy, mutta se kasvu on pientä ja hidasta.

Asiakasmäärä kasvanut 25 prosentilla vuodessa

Sykkeen S-market hoitaa viikossa kymmeniä verkkotilauksia. Paavolan Citymarketissa puolestaan verkon ruokatilauksia on viikossa 5-20. Määrät ovat pieniä, mutta Hämeenmaan S-markettien ja Sale -myymälöiden toimialajohtaja Taina Penttinen kertoo, että verkossa keskiostos on yleensä huomattavasti marketissa tehtyä ostosta isompi.

Tuotteiden tasalaatuisuus on tärkeää. Jos tomaatti on homeessa jo ennen kuin sen nostaa ruokakassista pöydälle, se ei houkuttele tilaamaan uudestaan.

Paavolan Citymarketin kauppias Marko Laaksonen avaa hieman Penttistä enemmän: verkossa tehdyn tilauksen loppusumma on jopa 5-6 kertaa isompi kuin myymälässä tehty keskiostos.

Penttisen mukaan verkkokaupan osuus myymälöissä myytävän ruoan kokonaismyynnistä on vielä todella pientä, vaikka verkkokauppa kasvaakin voimakkaasti. Lahden S-marketeissa ruoan verkkokaupan asiakasmäärä on kasvanut vuodessa 25 prosentilla, ja kehitystä luonnollisesti seurataan. Penttinen sanoo, että asiassa aiotaan kuitenkin edetä maltillisesti: nyt kehitetään Sykkeen S-marketin verkkokauppaa.

Trion K-Supermarketin Saarinen puolestaan sanoo, että verkkokauppaan kannattaa ilman muuta panostaa, sillä se on kaikki lisämyyntiä kokonaispottiin.

Verkkokauppa keskitettiin Sykkeen S-marketiin

Sokoksen S-market aloitti ruoan verkkokaupan hieman Joutjärven K-Supermarketia myöhemmin. Jo vajaassa kolmessa vuodessa on Lahden S-marketeissa ehditty tehdä muutoksia. Viimeisin muutos tapahtui kesäkuussa, kun ruoan verkkokauppa keskitettiin Sykkeen S-marketiin. Muutoksen tarkoituksena on tarjota asiakkaalle entistä laajempi tuotevalikoima. Sykkeen myymälästä hoituu myös ruoan kuljetus asiakkaalle. Tilaukset kuljettaa perille Posti.

Myös Hennalan S-marketista voi edelleen tilata ruoat verkossa. Ne keräillään asiakkaalle valmiiksi, mutta asiakkaan on itse noudettava ostoksensa myymälästä.

Tilausjärjestelmien kehityttävä

Ruoan verkkokaupan kasvua jarruttaa paitsi kuluttajan oma halu hypistellä ja valikoida tuotteensa myös se tosiasia, että monelle käynti ruokakaupassa heräteostoineen on eräänlainen elämys. Elämyksestä puhuu Paavolan Citymarketin kauppias Laaksonen.

Erityisesti vanhuksille kaupassakäynti on myös sosiaalinen tapahtuma: kaupassa tavataan tuttuja ja turistaan henkilökunnan kanssa. Se voi olla vanhukselle päivän ainoa mahdollisuus puhua jonkun kanssa.

Myös verkon tilausjärjestelmien alkeellisuus, kuten Laaksonen asian ilmaisee, kampeaa ruoan verkkokaupan yleistymistä vastaan. Järjestelmien onkin tulevaisuudessa mukauduttava ja vastattava nykyistä paremmin kuluttajan tarpeisiin. Se, miten jouhevasti tilaus verkossa hoituu, on kuluttajalle äärimmäisen tärkeää. Sen moni ruoan verkkokauppiaskin myöntää, että kehittämisen varaa käyttöliittymissä on. Sen varaan kaupoissa myös lasketaan, että kun käyttökokemus paranee ja tilauksen teko nopeutuu ja helpottuu nykyisestä, myös kasvua voi syntyä.

Laaksonen sanoo, että kun asiakkaan aiempi ostohistoria saadaan nykyistä paremmin verkon tilausjärjestelmien tueksi, voidaan kullekin asiakkaalle jo automaattisesti tarjota sellaisia tuotteita, joita hän mahdollisesti haluaa ostaa.

Myymälässä on helppo sortua heräteostoksiin, kun hyllyt notkuvat tuotteista. Myös verkon ruokakaupassa heräteostoksiin sortuminen voi yleistyä tilausjärjestelmien kehittyessä: jatkossa asiakkaalle voidaan tarjota myös sellaista, mitä asiakas ei vielä edes itse ollut tajunnut haluavansa.

Ruokakassiin pakattava laadukkaita tuotteita

Vähintään yhtä tärkeää kuin että tilaaminen on nopeaa ja sujuvaa on se, että kotiovelle tuodun ruokakassin sisältö tyydyttää asiakasta. Jos tomaatti on homeessa jo ennen kuin sen nostaa ruokakassista pöydälle, se ei houkuttele tilaamaan uudestaan. Ei ainakaan samasta verkkoruokakaupasta.

Sykkeen S-marketin marketpäällikkö Petri Koski myöntää tasalaatuisuuden tärkeyden. Hänen mukaansa verkkokaupasta tulee reklamaatioita hyvin vähän.

Kasvua nuoresta polvesta?

Vaikka ruoan verkkokauppaa tarjotaan helpottamaan varsinkin kiireisen kuluttajan arkea, verkkokauppaa käyttävät myös esimerkiksi yritykset, koulut ja päiväkodit. Koulut tekevät ruokatilauksia verkossa opetuskeittiöihinsä. Yritykset puolestaan tilaavat henkilöstölleen vaikkapa viikon välipalat. Aikaa säästyy yrityksessä ydintekemiseen, kun kenenkään henkilöstöstä ei tarvitse lähteä kauppaan.

K-Supermarketin Saarinen uskoo, että uusia potentiaalisia verkkoruokakaupan käyttäjiä löytyy tulevaisuudessa esimerkiksi nuoresta polvesta: kun se on jo tottunut tilaamaan verkosta kaikkea muuta ”ei-syötävää”, se oppii tilaamaan aikanaan myös ruokaa. Kyse on valinnoista: vapaa-aika on arvossaan eikä kiireinen nykyihminen sitä ensimmäisenä käytä ruokakaupassa käyntiin, jos vaihtoehtoja ruokaostosten hoitamiseksi on tarjolla.

Hämeenmaan Penttisen mukaan verkkokauppa on tulevaisuudessa myös yksi varteenotettava vaihtoehto, kun mietitään etenkin perheiden ja vanhusten ruokahuoltoa haja-asutusalueella.

Kokeilijasta vakioasiakkaaksi

Kauppiaiden mukaan verkkokauppa tuskin koskaan syrjäyttää fyysistä ruokakaupassa käyntiä. Kauppiaat muistuttavat, että kenelle vain voi kuitenkin milloin tahansa tulla sellainen este, ettei yksinkertaisesti pääse kauppaan. Kaikilla ei ole omaisia tai kaveria, jonka voi lähettää ruokakauppaan, kun oma jalka on poikki. Silloin verkkokauppa on yksi vaihtoehto. Ja kun kerran kokeilee, ja jos kaikki vaiheet tilauskokemuksesta tuotteiden tasalaatuisuuteen ja laskun loppusummaan tyydyttävät, kokeilijasta voi tulla vakioasiakas.

Krista Koivisto
krista.koivisto@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (5)
Hiisi

Triossa toimiva kauppapalvelu on halpa ja erinomainen

Hynkkel

Mikään ei tunnu kalliilta kun vain kortilla saa maksaa.

Vesijärvi

Verkkokauppa vaan lisääntyy..mutta verkkomerkkien kauppa vaan vähenee..puhumattakaan katiska ja muiden pyydys lupien kaupasta..?

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X