Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Suomi on massatapahtumien luvattu maa - pelkkä urheilullinen sisältö ei enää riitä

Mölkkyjoukkue Kaameet Apinat harjoittelivat Kisapuistossa viime kesänä. Kuva: Katja Luoma

Erilaisten ja usein hyvin erikoisten liikuntatapahtumien määrä kasvaa Suomessa vuosi vuodelta.

Perinteiset juoksu-, hiihto- ja muut koko kansan kuntoilutapahtumat ovat saaneet rinnalleen viihteellisempää koulukuntaa edustavia tapahtumia, kuten esimerkiksi väriestejuoksut ja kännykänheiton, rantapainin sekä sääskentapon SM-kilpailut.

Tapahtumia syntyy kuin sieniä sateella ja samalla kilpailu ihmisten ajankäytöstä lisääntyy. Suomalaisten vapaa-ajankäyttöä tutkineen Jyväskylän yliopiston lehtori Hanna Vehmaksen mukaan ihmiset tekevät tapahtumavalintansa omien arjen intressien perusteella.

- Terveydenedistämiseen liittyvät tekijät, tavoitteellisuus, kilpailullisuus ja yhteisöllisyys ovat usein rinnakkaisia motiiveja yleisen liikunnan harrastamisen kanssa. Viihteellisyys on nykyisin myös tärkeää. Yksi yksittäinen urheilumuoto ei välttämättä pysty houkuttelemaan niin paljon ihmisiä, koska tapahtumien kirjo on kasvanut.

Aktiivisuutta ja suorittamista arvostetaan

Liikunnan ilmiöitä yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta tutkinut Turun yliopiston professori Pasi Koski sanoo ihmisten menevän erilaisiin tapahtumiin uusyhteisöllisin perustein. Osallistujat haluavat aistia hurmiollista yhteisöllisyyttä tapahtumissa, joihin he kokevat oman identiteettinsä kautta samaistuvan.

- Ennen asuttiin lähekkäin ja oltiin kyläyhteisössä, mutta nykyisin toisille tuntemattomat ihmiset kokoontuvat jonkin asian äärelle. Siellä fiilistellään hetken aikaa ja sen jälkeen kukin lähtee omille teilleen ilman varsinaista sitoutumista toisiin ihmisiin.

Isojen ja perinteisten juoksutapahtumien viimeisin osanottopiikki oli havaittavissa vuonna 2013. Lukemat ovat tulleet viime vuosina alaspäin.

- Trendit vaihtelevat ja uusia tapahtumia tulee ja menee. Yhteiskunnassamme arvostetaan aktiivisuutta ja suorittamista myös vapaa-ajalla. Se on sosiaalisesti hyväksyttyä ja jopa suotavaa, että saadaan asioita aikaiseksi, kuten vaikkapa maratonin juokseminen tai jokin muu haastava tavoite, Vehmas toteaa.

Kokonaiselämyksiä etsimässä

Tuoreimmat markkinaopit kertovat, että pelkkä urheilusisältö ei riitä kovin monelle. Nykyisin ihmiset etsivät monipuolisen kattauksen tarjoavaa kokonaiselämystä. Matala osallistumiskynnys ja edullisuus ovat valttia tapahtumamarkkinoilla.

- Tapahtumia alkaa olla hurjan paljon ja niihin on tullut karnevalismin piirteitä. Suomessa olisi todella paljon mielenkiintoisia tapahtumia, mutta aika ei mitenkään riitä kaikkiin. Saa nähdä, milloin tulee jonkinnäköinen kyllääntyminen asian suhteen, arvuuttelee Koski.

Järjestäjiltä vaaditaan nykyisin entistä enemmän innovaatiokykyä ja soveltamistaitoja tapahtumien kasaamisessa. Pelkkä numerolappu ja osallistumistodistus eivät enää riitä.

- Tapahtumanjärjestäjillä on omat riskinsä siitä, saavatko he tarpeeksi osallistujia. Lapsiperheitä halutaan nykyisin kovasti mukaan. Perinteisissä tapahtumissa on enemmän lasten ja matalan aloituskynnyksen sarjoja. Eri tapahtumia pyritään myös linkkaamaan keskenään, Koski luettelee.

Suomalaiset janoavat menestystä

Suomella on pitkät urheiluperinteet ja erityisesi kilpa-urheilulla on ollut keskeinen rooli satavuotiaan suomalaisuuden sisimmässä. Kansallista identiteettiä on rakennettu vahvasti kilpailemisen kautta.

Pelkkä osallistuminen ei tänä päivänä enää riitä vaan karkeloissa pitää myös pärjätä. Esimerkiksi käynnissä olevien yleisurheilun MM-kisojen vaisu suomalaismenestys tullee varmasti poikimaan lisää uusia lajeja ja tapahtumia Suomen suveen.

Menestystä ja mitaleja kaivetaan sieltä, mistä ei ole aiemmin myllerretty.

- Täytyy kehitellä sellaisia juttuja, mitä muut eivät ole tehneet. Uusia lajeja voi synnyttää vähemmän vakavalla otteella, jolloin päästään aika hauskoihin yhdistelmiin. Satavuotias itsenäinen Suomi on tullut kypsemmäksi. Jos ei vakavasti pärjätä, niin kokeillaan vähän kevyemmällä otteella, sanoo Koski ja jatkaa.

- Pitää kuitenkin muistaa, että Suomi pärjää pienenä maana hämmästyttävän hyvin. Maamme urheilijat tekevät noin sata maailmanmestaruustason suoritusta vuosittain, mutta mitalit eivät tule niin sanotuista näkyvistä lajeista.

Aleksi Sammalisto
aleksi.sammalisto@radiovoima.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X